Maailma menee eteenpäin, halusimmepa sitä tai emme. Kehittyminen on väistämätöntä, jos yritys haluaa pysyä toimintakelpoisena. Kehittäminen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta kilpailijat eivät pääsisi ohitsesi.
Kahdeksan konepajateollisuuden yritystä, Savon koulutuskuntayhtymä ja Savonia ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet pk-yrityksille suunnatun toimintamallin sekä työkalut ympäristövaikutusten seurantaan ja raportointiin. Yhteiskehittämisen kautta syntynyt aineisto sisältää seuraavat työkalut:
Aineisto on saatavilla Konepajan työkalut – Google Drive
Ilmasto-SWOT on kevyt työkalu yrityksen ilmastostrategian kehittämisen aloittamiseksi. Työkalu yhdistää SWOT-analyysin ja tuotteiden elinkaariajattelun ilmastotoimien näkökulmasta. Työkalu helpottaa strategisten mahdollisuuksien, tuotteen elinkaaren, alueellisten haasteiden, teollisuusalan erityispiirteiden sekä innovaatioiden hahmottamista.
Opetusvideo: SWOT -työkalu
Työ- ja elinkeinoministeriön tarpeisiin kehitetty työkalu on tarkoitettu energiatehokkuushankkeiden päästövaikutusten laskentaan. Laskuri tuottaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen muutoksesta, ja sitä voidaan hyödyntää energiatehokkuusinvestointien kannattavuuden arvioinnissa niin talouden kuin ilmastovaikutustenkin osalta.
Kiertotalousliiketoiminnan suunnittelutyökalut ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden laatima kokoelma työkaluja, joiden avulla voi hahmottaa kiertotalouden hyötyjä ja esteitä sekä arvioida liiketoimintapotentiaalia, markkinahyväksyntää, kasvua ja kannattavuutta sekä toimintaympäristöä. Työkalupakettiin kuuluu kuusi Excel-pohjaista työkalua ja kaksi opasta.
Tarkistuslistat on suunnattu mikro- ja pk-yrityksille, joita eivät koske lakisääteiset raportointivelvoitteet. Tarjolla on kahdeksan eri tarkistuslistaa, joilla voi kartoittaa nopeasti yrityksen tilanteen ja ylläpitää tietoa toimenpiteiden suorittamisesta. Tarkistuslistat ovat tarjolla Excel- ja PDF-muodoissa. Tarkistuslistojen aiheet ovat: energia ja veden kulutus, logistiikka ja liikkuminen, materiaalit ja resurssitehokkuus, tuotteen elinkaari, ympäröivä luonto ja vesienhallinta, henkilöstön osaaminen ja vastuut, vastuulliset hankinnat ja hankintaketjut, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristöstrategiajohtaminen ja lainsäädäntö.
Vastuullisuudella tarkoitetaan yritysten, julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden vastuuta toimintojensa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Vastuullisuudesta käytetään muitakin käsitteitä, kuten vastuullinen liiketoiminta, yhteiskuntavastuu, yritysvastuu ja yrityskansalaisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön sivustolta löytyvä ”Yritysvastuu raportoinnin ensi askeleet” (TEM 2017) -raportointipohja toimii työkaluna yrityksen vastuullisuustyön käynnistämisessä ja seuraamisessa. Raportointipohja sisältää keskeisimmät vastuullisuuden mittarit. Niiden avulla yritykset voivat arvioida toimintatapojensa vastuullisuutta. Yritys voi myös hyödyntää tietoja viestinnässään.
Pk-yrityksen vastuullisuusraportointipohja ”Yritysvastuu raportoinnin ensi askeleet” (TEM 2017)
Hackathonit ovat kehittämis- ja innovaatiotapahtumia, joilla etsitään ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Niissä voidaan kehittää uusia teknisiä ratkaisuja, tuotteita tai palveluita. Tapahtumassa toimeksiantaja kuvaa haasteen ja tiimit rakentavat kilpailuhenkisesti erilaisia ratkaisuja, jotka esitellään sovitun ajan jälkeen toimeksiantajalle. Tiimit voivat saada hackathonin aikana myös sparrausta toimeksiantajalta tai asiantuntijoilta. Useat eri ammattikorkeakoulut tarjoavat hackathonpalveluita. Esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoululla on tarjolla bio- ja kiertotalouteen painottunut hackathonpalvelu.
Tutustu BioPaavon hackathonesimerkkeihin: BioPaavo | Jamk
Helsingin kaupungin kiertotalousklusteri tarjoaa kokeiluympäristöjä, joissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat kokeilla kiertotalousinnovaatioita käytännössä.
Tutustu: Testbed
Olemassa olevan liiketoiminnan muokkaaminen kiertotalousliiketoiminnaksi alkaa muutoksen suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää saada mukaan kaikki oikeat henkilöt organisaatiosta ja määritellä heidän tehtävänsä muutoksen saavuttamiseksi.
Tiimin rakentamisen ja halutun muutoksen suunnittelun jälkeen arvioidaan nykyinen liiketoimintamalli ja toivotun muutoksen vaikutukset siihen. Uutta liiketoimintamallia suunniteltaessa on hyvä muotoilla useita eri vaihtoehtoja, joita arvioidaan toisiinsa ja nykyiseen liiketoimintamalliin vertaillen.
Uudelle liiketoimintamallille innovoidaan arvolupaus ja tarvittavat arvoketjut. Tässä vaiheessa on syytä myös arvioida tulevat ekosysteemikumppanit, joiden kanssa kiertotalousliiketoimintaa voidaan kehittää. Kokonaisuutena uuden liiketoimintamallin suunnittelu edellyttää useamman suunnittelukierroksen toteuttamista ja pilotteja optimoidun toimintamallin löytämiseksi.
Lopuksi uusi liiketoimintamalli validoidaan testaamalla sen ydinhypoteesit oletuksia vasten. Kriittisiä oletuksia ovat asiakkaat, markkina, ongelmat, joihin tarjotaan ratkaisuja, kuinka kasvatetaan asiakasmäärää, myyntikanavat, partnereiden kyvyt, kilpailijat, toimintaympäristö ja rahoitus. Lisäksi on syytä arvioida muutosten kulut vs. hyödyt ja siten hahmottaa eri muutosten tärkeysjärjestys.
Toteuttaminen alkaa, kun muutoksen vaatima suunnitelma on valmis. Muutoksen toteuttamisen ja etenkin sen onnistumisen kannalta on tärkeää mitata muutoksen edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Oikeiden mittareiden valitseminen sekä niiden kehittäminen on onnistumisen kannalta tärkeää, koska mittarit ohjaavat voimakkaasti yrityksen toimintaa.