Kiertotalousakatemian logo

KIERTOTALOUSSANASTO

Koska tulevaisuus on kiertoa

3
6
A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
Z
Ä


3 

 3D-tulostus (eng. 3D printing) 

Kolmiulotteinen tulostus tai 3D-tulostus on virtuaalisen mallin tuotteistamista fyysiseksi esineeksi 3D-tulostimen avulla. Tulostusmateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi betonia, muovia, metallia, keraamia tai lasia. 3D-tulostusta voi hyödyntää niin varaosien valmistuksessa kuin lääketieteessä ja vaatetusalallakin. 

6 

  1. joukkosukupuutto (eng. sixth wave of extinctions)

Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen toiminnan seurauksena alkanut sukupuuttoaalto, joka on johtanut holoseenikaudella useiden lajien sukupuuttoon katoamiseen sekä jäljellä olevien lajien populaatioiden katoamisiin ja yksilömäärän vähenemiseen.  

A 

Aaltoenergia (eng. wave energy) 

Aaltovoima tai -energia on kehitteillä oleva energiantuotantotapa, jossa tuulten synnyttämien aaltojen energiaa muunnetaan sähköksi. Menetelmä on yhä koevaiheessa. Energian korkean kustannustason vuoksi aaltovoimalaitoksia ei ole juurikaan rakennettu 2010-luvulle tultaessa. 

Aerobinen hajoaminen (eng. aerobic degradation; aerobic decomposition)  

Hapen kanssa tapahtuva aerobisten mikrobien aiheuttama orgaanisen aineen hajoaminen. Prosessi tuottaa paljon lämpöenergiaa. 

AFOLU-sektori (eng. AFOLU sector) 

EU:n ilmastopaketin julkaisuun liittyen on esitetty, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tätä kutsuttaisiin nimellä AFOLU-sektori, jonka tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä. AFOLU-sektorista annettaisiin tarkempi lainsäädäntöehdotus vuonna 2025. 

Agenda 2030 (eng. Agenda 2030) 

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Agenda 2030 on valtioita poliittisesti sitova asiakirja, joka sisältää 17 eri tavoitetta kestävän kehityksen eri osa-alueilta. 

Kts. kestävä kehitys, SDGs. 

Agroekologinen symbioosi (eng. agroecological symbiosis) 

Agroekologinen symbioosi tarkoittaa usean maatilan tai muun toimijan yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on omavaraisuus niin energian kuin ravinteidenkin saralla. Tehokas ravinteiden kierrätys säästää luonnonvaroja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.  

AI (eng. Artificial intelligence)  

Kts. tekoäly. 

Anaerobinen hajotus (eng. anaerobic digestion, anaerobic decomposition) 

Biologisen materiaalin hajoaminen hapettomassa ympäristössä, jossa anaerobiset mikrobit vastaavat hajotuksesta. Käytetään myös termiä mädätys tai maatuminen. Anaerobiseen hajotukseen liittyy usein metaanin vapautuminen tai rikkivedyn paha haju. Hajoaminen tapahtuu hitaasti ja se tuottaa vain vähän lämpöä. 

Antropogeeninen (eng. anthropogenic) 

Ihmisen aiheuttama: käytetään kuvaamaan ihmistoiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasuja. 

Antroposeeni (eng. antroposcene) 

Ihmiskunnan aikakausi maailman historiassa, jonka aikana ihminen on omilla teoillaan vaikuttanut olennaisesti ympäröivään luontoon ja ilmastonmuutokseen. 

Arvoketju (eng. value chain) 

Kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe tai prosessi nostaa tuotteen arvoa. Tyypillinen esimerkki arvoketjusta on tuotteen suunnittelu-, valmistus- ja jakeluprosessi. 

Asetus (eng. regulation) 

Sääntö siitä, miten lakia käytetään. Sen antaa tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. 

Auditointi (eng. audition) 

Auditoinnissa arvioidaan täyttyvätkö tietyt kriteerit esimerkiksi ympäristömerkin tai -järjestelmän käyttöön. Auditoinnit voi toteuttaa itse tai sen voi tehdä kolmas osapuoli. 

Aurinkosähkö (eng. solar power; solar energy) 

Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia saa aikaan sähköjännitteen. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa myös asuin- ja toimistorakennuksiin, jolloin ne tuottavat osan rakennuksessa tarvittavasta energiasta. 

Automaatio (eng. automation) 

Automaatio tarkoittaa itsetoimivaa laitetta tai järjestelmää. Nykyisin teollisuusautomaatio tarkoittaa usein tietokoneen käyttämistä koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisessa. Tuotantotekniikan osana teollisuusautomaatio on kehittyneempi aste mekanisaatiosta, jossa ihmiset käyttävät koneita työnsä apuna. Automaatio on yksi keskeisistä mekanismeista toimivan kiertotalouden saavuttamisessa. 

Avoin kierto (eng. open-loop recycling) 

Käytetyn tuotteen, sen osan tai prosessijätteen käyttö muunlaisten tuotteiden raaka-aineena tai energiatuotannossa.  

B 

Backstop-teknologia (eng. backstop technology) 

Päästötön energia kuten tuuli tai aurinko, mitä on rajattomasti saatavilla. 

BAT (eng. best available techniques) 

Lyhenne BAT tulee sanoista best available techniques eli parhaista käyttökelpoisista tekniikoista tai parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta.  BAT tarkoittaa mahdollisimman tehokkaita, kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi. 

Big Data (eng. big data) 

Kts. massadata. 

Biodiversiteetti (eng. biodiversity) 

Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta. Yleinen biodiversiteetin mittari on lajirunsaus eli alueen lajien lukumäärä. Biodiversiteettiin kuuluu myös lajin sisäinen perinnöllinen muuntelu sekä lajien luomien ekosysteemien monimuotoisuus.  

Biodiversiteettikato (eng. loss of biodiversity) 

Biodiversiteettikato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ihmisten toimien seurauksena. Ilmaston lämpeneminen, maankäyttö ja saasteet ovat luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen juurisyitä. 

Biodynaaminen viljely (eng. biodynamic cultivation) 

Viljelymenetelmä, joka perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Viljeltyyn satoon pyritään vaikuttamaan huomioimalla luonnon rytmejä muun muassa kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden eli preparaattien avulla. Biodynaamisessa viljelyssä ei käytetä pestisidejä eikä väkilannoitteita, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös luonnonmukaiseksi viljelymuodoksi. 

Bioenergia (eng. bioenergy) 

Energiaa, jota saadaan biopolttoaineista. Bioenergia muodostaa yli 80 % uusiutuvasta energiasta Suomessa ja se kattaa 30 % koko maan energiankulutuksesta (2020). 

Kts. biopolttoaine. 

Biohajoava (eng. biodegradable) 

Materiaali, joka hajoaa biologisen prosessin (anaerobisesti tai aerobisesti) kautta hiilidioksidiksi ja vedeksi. 

Biohiili (eng. biochar) 

Biohiili tuotetaan korkeassa lämpötilassa, vähähappisessa pyrolyysissa eli kuivatislauksessa. Hiileen saadaan siten pinta-alaltaan erittäin suuri ja erittäin huokoinen rakenne. Raaka-aineena käytetään kasviperäistä biomassaa, yleensä puuainesta. Sen käyttökohteita ovat raaka-aineen mukaan muun muassa maaperän parannus, veden tai ilman puhdistus. Tonni biohiiltä voi sisältää jopa 3,7 tonnia hiilidioksidia. 

Biokaasu (eng. biogas) 

Metaania (CH4) sisältävää kaasua, jota muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi lannassa tai jätevedenpuhdistamon lietteessä. Biokaasu luokitellaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.  

Biokemikaali (eng. biochemicals) 

Biopohjaisista raaka-aineista tai sivuvirroista valmistettuja kemikaaleja, joilla pyritään korvaamaan fossiilipohjaisia kemikaaleja. Biokemikaalia voidaan valmistaa esimerkiksi kierrätettävästä ja uusiutuvasta puubiomassasta. Biokemikaaleja hyödynnetään etenkin lääketieteessä. 

Biologiset kierrot (eng. biological cycles) 

Kierto, jossa luonnosta otetut biopohjaiset raaka-aineet ja biohajoavat materiaalit palaavat lopulta takaisin luonnollisiin kiertoihin, jolloin jätettä ei synny lainkaan. Biologisissa kierroissa biomateriaalia voidaan kierrättää takaisin valmistusprosesseihin tai uuteen käyttökohteeseen. Lisäksi prosessin aikana syntynyttä biokaasua voidaan hyödyntää energiantuotannossa. 

Biomassa (eng. biomass) 

Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla. Se voi myös olla eloperäinen raaka-aine tuotannossa ja sen määrä ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona. 

Biomi (eng. biome) 

Biomi eli eloyhteisö on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia ekosysteemeistä muodostuvia kokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön, kuten maaperän ja ilmaston yhteisvaikutuksesta. Yleisimmät biomit ovat: 

  • Tundra
  • Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga
  • Lauhkean vyöhykkeen metsä (lehtipuuvaltainen metsä)
  • Heinikkomaa (johon kuuluvat mm. preeria, steppi ja pampa)
  • Nahkealehtinen eli välimerenkasvillisuus
  • Aavikko
  • Trooppinen sademetsä

Lisäksi myös vesialueita voidaan luokitella biomeiksi. Karkea jako voidaan tehdä esimerkiksi makean ja suolaisen veden välillä. 

Biomuovi (eng. bioplastic) 

Biomuovi on muovi, joka koostuu kokonaan tai osittain uusiutuvista luonnon raaka-aineista. Biomuovi voi olla myös muunneltu luonnonpolymeeristä. Biomuovi ei automaattisesti tarkoita biohajoavaa tuotetta, sillä se kertoo ainoastaan, että osa tuotteesta on valmistettu biopohjaisista raaka-aineista.  

Bioniikka (eng. bionics) 

Tieteenala, jossa tutkitaan evoluution luontoon kehittämiä toimintoja ja jalostetaan niistä ihmisiä hyödyttäviä teollisia sovellutuksia. Tunnetaan myös nimellä biomimetiikka. 

Biopohjainen materiaali (eng. bio-based material) 

Pohjautuu biomassaan eli orgaaniseen raaka-aineeseen (esim. selluloosa, sokeriruoko, maissi). Biopohjainen ei kuitenkaan ole sama kuin biohajoava tai kompostoitava. 

Biopolttoaine (eng. biofuell) 

Biomassasta eli orgaanisesta eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine. Tyypillisimpiä biopolttoaineita ovat bioetanoli, biodiesel sekä puuhake. Polttoaine on uusiutuva, jos siihen käytettävää kasvillisuutta ylläpidetään tai istutetaan uudelleen. Kiertotalouden biopolttoaineet tuotetaan jäte- tai sivuvirroista. Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. 

Kts. bioenergia, jätevirta, sivuvirta. 

Biopuhdistus (eng. bioremediation) 

Biopuhdistus eli bioremediaatio tarkoittaa biologisten organismien kuten bakteerien, sienten tai kasvien käyttöä esimerkiksi pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Biopuhdistuksessa käytetään usein hyödyksi myös mikrobeja. 

Biotalous (eng. bioeconomy) 

Biotalous hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Se perustuu resurssien kestävään käyttöön tuotteiden ja palveluiden tuotannossa, jossa hyödynnetään teknisesti ja taloudellisesti mahdollisimman kehittyneitä ratkaisuja. 

Käsitteenä biotalous on varsin laaja. Biotalous voidaan jakaa seuraaviin alaosioihin: 

  • Vihreä biotalous
  • Keltainen biotalous
  • Sininen biotalous

Myös luontomatkailu osaksi biotaloutta. 

Kts. BAT. 

Biotooppi (eng. biotope) 

Biotooppi eli luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen. Jokaisesta biotoopista löytyvät juuri sille biotoopille tyypilliset eliöt. Ympäristön jakaminen erilaisiin biotooppeihin kertoo oletuksesta, että tietynlainen ympäristö on edellytys tietyn lajin menestymiselle. 

Bumerangi-ilmiö (eng. boomerang effect) 

Kts. rebound-ilmiö.  

 

C 

CINEA (eng. CINEA) 

Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto. 

Cleantech (eng. Cleantech) 

Cleantech eli puhdas teknologia kattaa kaikki teknologiat, tuotteet, palvelut, prosessit ja suljetut systeemit, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Cleantech-ratkaisut maksimoivat energia-, materiaali-, vesitehokkuuden sekä taloudellisesti että teknologisesti. Samalla ne pienentävät päästöjä. Ratkaisut voi olla tarkoitettuja niin yrityksille, yksilöille kuin yhteisöillekin 

CO2-ekvivalentti (eng. CO2-equivalent) 

Mittayksikkö, joka ilmaisee hiilidioksidipäästöjen lisäksi muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, mutta ovat tähän yksikköön yhteismitallistettuja. Esimerkiksi hiilijalanjälki kuvataan CO2-ekvivalenteina. 

Kts. Hiilijalanjälki, GWP. 

Cruelty-free -sertifikaatti (eng. cruelty free sertificate) 

Sertifikaatti, joka takaa, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty eläinkokeita. 

D 

Dematerialisaatio (eng. dematerialization) 

Dematerialisaatio merkitsee tuotannon tehostumista eli sitä, että tuotetaan enemmän tavaroita ja palveluja käyttämällä vähemmän resursseja. Dematerialisaation avulla pyritään hillitsemään tuotteen tuottamisesta ja kulutuksesta johtuvaa ympäristöhaittaa. 

Depolymerointi (eng. depolymerization) 

Prosessi, joka muuntaa polymeerin sisään monomeeriä tai monomeeriseosta. Prosessia ohjaa entropian lisääntyminen. 

Diginatiivi (eng. digital native) 

Sukupolvi, jolla erityisen vahva suhde digitaalisuuteen ja teknologiaan. Diginatiivilla tarkoitetaan joko vuosina 1980–1995 syntyneitä Y-sukupolven edustajia tai vaihtoehtoisesti niin kutsuttuja milleniaaleja eli vuosina 1996–2010 syntyneitä Z-sukupolven edustajia. 

Kts. milleniaalit, Z-sukupolvi. 

Digitointi (eng. digitization) 

Analogisen tiedon muuttamista digitaaliseen muotoon, joka voi tarkoittaa esimerkiksi paperidokumenttien skannaamista ja muuttamista sähköisiksi PDF-dokumenteiksi. 

Degrowth-ajattelu (eng. degrowth thought) 

Talouslasku-ajattelu tai kohtuutalousperiaate, joka on talouskasvun ensisijaisuuteen, kapitalismiin ja liikakulutukseen kriittisesti suhtautuva näkökulma sekä poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen liike. Talouslasku-ajattelu perustuu usein ympäristöajatteluun ja se kannustaa tuotannon ja kulutuksen vähentämiseen eli talouden kutistamiseen, koska ylikulutuksen uskotaan aiheuttavan pitkäkestoisia ympäristöongelmia sekä sosiaalista epätasa-arvoa.  

Downcycling (eng. downcycling) 

Downcycling on upcyclingin vastakohta, jossa arvokas tuote muutetaan vähemmän arvokkaaksi materiaaliksi tai siitä otetaan talteen materiaaleja, joita voidaan hyödyntää toisessa tarkoituksessa. Tyypillinen downcyclingin esimerkki tästä on muovi, joka kierrätetään uudeksi materiaaliksi, jolloin muovi muuttuu vähemmän kestäväksi muoviksi. Toinen esimerkki on polyesteripaidan kierrättäminen takaisin polyesterilangaksi. Langan koetaan olevan arvoltaan vähäisempi kuin alkuperäisen paidan. 

Kts. upcycling. 

Downshifting (eng. downshifting) 

Downshifting on elämäntapa, jossa korostetaan yksinkertaisuutta, mutkattomuutta ja hidasta elämää (slow life eli hidas elämä tai hitailu). Se on urakeskeisyyden ja kiireisen elämäntavan vastakohta. Downshiftauksen, jota kutsutaan myös leppoistamiseksi tai elämän kohtuullistaminen, tarkoituksena on parantaa elämänlaatua vähentämällä työntekoa ja kulutusta. Sen yleistyminen elämänasenteeksi nuorten aikuisten keskuudessa voidaan nähdä vastalauseena nyky-yhteiskunnan materialistista, suorittavaa mentaliteettia kohtaan.  

Due diligence (eng. due diligence) 

Termi due diligence on suomen kielessä käytössä vain liike-elämässä ja yleensä vain suppeammassa merkityksessä suunnitellun yrityskaupan osapuolen suorittamaa yrityskaupan kohteen tarkastusta. Tällä kartoitetaan ennakolta yrityskauppaan liittyviä riskejä ja vastuita. 

E 

Edellytys (eng. prerequisite) 

Asia, jonka täytyy olla olemassa tai valmiina ennen kuin jotain muuta tapahtuu. 

Eettinen (eng. ethical) 

Ihmisarvoisen ihmiselämän peruskäsitteet ja -periaatteet. Ekologisia tuotteita ja palveluita pidetään eettisenä. 

Eettinen kuluttaminen (eng. ethical consumption) 

Tuotteiden tai palveluiden ostamista sellaisilta yrityksiltä ja yhdistyksiltä, jotka noudattavat eettisiä toimintatapoja ja periaatteita. 

Ehtymisaika (eng. depletion time) 

Jäljellä oleva aika ennen kuin tietty luonnonvara on käytetty loppuun. Katso myös luonnonvarat. 

Ekodesign (eng. ecodesign) 

Muotoilua, jossa ympäristönäkökohtien huomiointi yhdistetään osaksi tuotekehitystyötä. Ekodesign voi koskettaa niin tuote- kuin palvelusuunnittelua. Ekodesignissa hyödynnetään ympäristötietoutta, jonka avulla luodaan innovatiivisia keksintöjä tai tapoja tehdä asioita ympäristöä vähemmän kuluttavalla tavalla.  

Ekoenergia (eng. ecoenergy) 

Eurooppalainen eri ympäristöjärjestöjen ylläpitämä ympäristömerkki energialle. Suomessa ympäristömerkkiä hallinnoi ja ylläpitää Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL). Se myönnetään uusiutuvista energialähteistä tuotetulle energialle tietyin kriteerein. Ekoenergian ympäristömerkin tavoitteena on ohjata kuluttajia energiavalinnoissa sekä lisätä tietoisuutta energiatuotannon ympäristöhaitoista. 

Ekologinen jalanjälki (eng. ecological footprint) 

Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kantokyvyn jo yli 25 prosentilla. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään globaalihehtaaria (gha). 

Kts. ympäristöjalanjälki. 

Ekologinen kantokyky (eng. ecological capacity)  

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja.  

Kts. maapallon ekologinen kantokyky. 

Ekologinen kestävyys (eng. ecological sustainability) 

Yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Ekologisen kestävyyden ytimessä ovat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. 

Kts. biodiversiteetti, ekosysteemi, kestävä kehitys, varovaisuusperiaate. 

Ekologinen kompensaatio (eng. ecological compensation) 

Ekologinen kompensaatio on keino turvata luonnon monimuotoisuutta. Ekologisen kompensaation tavoite on hyvittää ihmisen aiheuttamat haitat luonnon monimuotoisuudelle, joita syntyy muun muassa rakentamishankkeissa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Kompensaatiohyvitys on luonnon monimuotoisuuden lisäämistä jossain muualla kuin heikennettävällä alueella.  

Ekologinen kädenjälki (eng. ecological handprint)  

Ekologinen kädenjälki perustuu elinkaariajatteluun ja kanavoi tuotteen valmistajia miettimään, miten tuote pienentää loppukäyttäjänsä eli asiakkaan tai tämän asiakkaan jalanjälkeä eli ympäristövaikutusta.  Osaoptimoinnin sijaan se tarkastelee koko tuotteen ketjun kokonaisuutta alkaen raaka-aineen hankinnasta ja käytöstä tuotantoon, tuotteen käyttöön, käytöstä poistoon ja kierrätykseen ja aina tuotteesta syntyvän jätteen loppusijoitukseen. 

Kts. hiilikädenjälki. 

Ekologinen selkäreppu (eng. ecological rucksack) 

Ekologinen selkäreppu on tuotteen tai palvelun luomiseksi käytettyjen luonnonvarojen kokonaismäärä painossa eli tuotteen todellinen paino eli se luonnonvarjojen määrä, minkä tuote vaatii; materiaali- ja energiakulut tuotteen kaikissa vaiheissa kuljetuksineen, käyttöineen, loppukäsittelyineen ja niin edelleen. Laskenta sisältää myös tuotteen piilo- ja sivuvirrat.  

Ekologisia selkäreppuja on viisi eri ryhmää: 

  • elottomat eli abioottiset perusmateriaalit
  • elolliset perusmateriaalit
  • maa- ja metsätalouden maamassat
  • vesi
  • ilma ja sen ainesosat ekomatkailu tai ekologinen matkailu (eng. ecotourism) 

Kts. kestävä matkailu. 

Ekomuotoilu (eng. ecodesign)  

Kts. ekodesign 

Ekologinen rakentaminen (eng. ecological construction) 

Tarkoittaa rakentamista niin, että ympäristöä rasitetaan mahdollisimman vähän. Rakennuksen ympäristörasitetta arvioitaessa tulee huomioida koko rakennuksen elinkaari rakennusmateriaalien valmistuksesta ja itse rakentamisesta rakennuksen käyttöön ja viime kädessä myös purkamiseen 

Ekosysteemi (eng. ecosystem) 

Toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnon olosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä. 

Ekosysteemipalvelut (eng. ecosystem services) 

Luonnon monimuotoisuuden ja toimivien ekosysteemien tuottamia aineellisia tai aineettomia hyödykkeitä tai prosesseja, jotka jaetaan neljään luokkaan: 

  • tuotantopalvelut (esim. ravinto, vesi, lääkeaineet, rakennusaineet)
  • ylläpitopalvelut (esim. fotosynteesi, ravinteiden kierrätys, maaperän muodostuminen)
  • sääntelypalvelut (esim. ilmaston säätely, veden puhdistus, ilman puhdistus)
  • kulttuuripalvelut (esim. esteettisyys, virkistys, innoitus)

Ekotehokkuus (eng. eco-efficiency) 

Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa palvelua ja hyvinvointia mahdollisimman vähäisin ympäristövaikutuksin ja vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. 

Ekotase (eng. eco-balance) 

Tarkoittaa tasetta, jossa eritellään tuotteeseen tai toimintaan liittyvät materiaali- ja energiavirrat raaka-aineiden käyttönä ja ympäristövaikutuksina. 

Ekoyrittäjyys (eng. eco-entrepreneurship) 

Kestävään kehitykseen ja vihreään talouteen pyrkivää yrittäjyyttä sekä sellaista luonnonvarojen käyttöä, jonka taustalla on samalla uusia innovaatioita hyödyntävä osaaminen. 

Elinkaaren loppu (eng. end of life cycle) 

Tuotteen käyttöiän päättymispäivä sekä uudelleenkäytön, kierrätyksen tai lopullisen hävittämisen lähtökohta. 

Elinkaaren vaikutusarviointi (eng. life cycle impact assessment) 

Elinkaaren vaikutusarvioinnissa elinkaari-inventaariossa saadut tiedot luokitetaan, kuvataan ja arvotetaan osana elinkaariarviointia. 

Kts. elinkaariarviointi, elinkaari-inventaario. 

Elinkaari (eng. life cycle) 

Tarkoittaa tuotteen tai palvelun elinkaarta, jossa huomioidaan kaikki vaiheet, jotka tuote tai palvelu käy läpi elinkaarensa aikana: raaka-aineiden hankinta, prosessointi, tuotanto, käyttö, käyttöiän loppu ja kuljetus. Elinkaaren muokkaamisessa ympäristöystävällisemmäksi suunnittelussa hyödynnetään dematerialisaatiota ja immaterialisaatiota. 

Kts. dematerialisaatio, immaterialisaatio. 

Elinkaariajattelu (eng. life cycle thinking) 

Elinkaariajattelun perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee sisältää valmistusprosessin eli suorien vaikutusten lisäksi myös epäsuorat vaikutukset eli kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen. Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset. 

Elinkaariarvionti (eng. life cycle assessment, LCA) 

Elinkaariarvioinnissa selvitetään tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset niiden raaka-aineiden hankkimisvaiheesta hylkäämiseen asti. Elinkaariarvioinnin vaiheita ovat elinkaariarvioinnin tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, elinkaari-inventaario, elinkaaren vaikutusarviointi ja elinkaariarvioinnin tulosten tulkinta, jossa edellä mainittujen vaiheiden tulokset yhdistetään ja esitetään mahdolliset johtopäätökset ja suositukset. Työkalun avulla voidaan myös vertailla eri tuotteiden ympäristöystävällisyyttä. 

Kts. elinkaari-inventaario, elinkaaren vaikutusarviointi. 

Elinkaarihallinta (eng. life cycle management) 

Elinkaarihallinta on elinkaariajattelun sisällyttämistä päätöksentekoon. 

Elinkaari-inventaario (eng. life cycle inventory; LCI) 

Elinkaari-inventaariossa eritellään tuotteeseen tai toimintaan liittyvät materiaali- ja energiavirrat raaka-aineiden käyttönä ja ympäristövaikutuksina osana elinkaariarviointia. 

Kts. elinkaariarviointi. 

Elinkaarikustannus (eng. life cycle cost) 

Elinkaarikustannus on metodi, jonka avulla arvioidaan tuotteen tai systeemin taloudellisia vaikutuksia sen elinkaaren aikana. Kustannuksia aiheutuu esimerkiksi raaka-aineiden tuottamisesta, materiaalien valmistamisesta, jalostamisesta, varastoimisesta, kuljettamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä syntyneiden jätteiden hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä. 

Elinkaarimalli (eng. life cycle model) 

Sopimuskokonaisuus, jolla rakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Se on suomalainen vastine kansainväliselle Public Private Partnership (PPP) -hankintamallille. 

ELY-keskus (eng. Centre for Economic Development, Transport, and the Environment) 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia, ja ne vastaavat esimerkiksi maankäyttölupien myöntämisestä. 

Eläinkokeeton (eng. cruelty-free, not tested on animals) 

Tuote, kuten esimerkiksi kosmetiikka, jota ei ole testattu eläimillä. 

Energiajae (eng. waste-to-energy)  

Kts. energiajäte. 

Energiajäte (eng. Waste-to-energy) 

Sekajätteestä lajiteltua jätettä, josta voimalaitoksessa polttamalla saadaan lämpöä ja sähköä. 

Energiatehokkuus (eng. energy efficiency) 

Energian käytön tehokkuuden parantamista siten, että energian kulutus alenee palveluiden, suoritteiden ja tuotteiden tuotannossa. Energiatehokkuus on osa ilmastopolitiikkaa. 

Energiavero (eng. energy tax) 

Energiavero on energia-aineiden, energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövero. Energiaveroiksi Suomessa lasketaan liikennepolttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen, polttoturpeen, maakaasun sekä sähkön perus- ja lisäverot sekä näiden huoltovarmuusmaksut. 

Ennakointi (eng. anticipate; forecast) 

Ennakoinnissa pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden muodostumiseen, kartoitetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja määritellään toimenpiteitä, joiden avulla päästään toivottuun tulevaisuuteen. 

Ennallistaminen (eng. restoration) 

Ennallistaminen on keino nopeuttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Se on eräänlainen prosessi, jossa vaurioitunut luonnonvara ennallistetaan biologisesti, rakenteellisesti ja toiminnallisesti. 

Erilliskeräys (eng. waste sorting) 

Tietyn jätejakeen keräystä erillään ja omanaan muista jätelajeista.  

Esivalmistus (eng. prefabrication) 

Teollisen tuotteen valmistusvaihe. Esivalmistus voi olla esimerkiksi rakentamistapa, jossa valmiin kokonaisuuden osat rakennetaan valmiiksi tehtaassa, verstaassa tai toisessa rakennuspaikassa ennen varsinaista lopputuotteen kasaamista tai rakentamista.  

Etusijajärjestys (eng. waste hierarchy) Kts. jätehierarkia. 

Euroopan unioni (eng. European union) 

Euroopan unioni 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. 

Euroopan komissio (eng. European comission) 

Euroopan komissio on Euroopan unionin toimeenpaneva toimielin. Sen toimintaa johtaa 27 komission jäsentä eli komissaaria, joista yksi toimii komission puheenjohtajana. 

Eurooppaoikeus (eng. EU law) 

Euroopan unionin antamat ja jäsenvaltioiden sopimat oikeussäännöt 

Kts. Euroopan unioni. 

EU-REACT (eng. EU-REACT funding) 

Euroopan unionin REACT-EU-välineellä (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu) laajennetaan koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevien investointialoitteiden kautta toteutettavia kriisitoimia ja kriisin vahinkojen korjaustoimia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ilmastotavoitteiden tukeminen huomioiden. 

Kts. Euroopan unioni.  

F 

Finlex (eng. Finlex) 

Sähköinen tietokanta, joka sisältää Suomen lainsäädännön, oikeuskäytännön, ministeriöiden ja keskusvirastojen päätökset ja määräykset, valtiosopimukset ja hallituksen esitykset. 

Fit for 55 -paketti (eng. Fit for 55 package)  

Fit for 55-ilmastopaketti on komission julkaisema ison ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten paketti (14.7.2021). Paketti vastaa siihen, miten EU:ssa tulee tehdä, että tavoitteiden mukaisesti voidaan vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen mennessä. Fit for 55- paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.  

Fytoremediaatio (eng. phytoremediation) 

Fytoremediaatio on kasvien avulla tapahtuvaa saastuneen maaperän, jäteveden tai sisäilman puhdistamista. 

G 

Geodiversiteetti (eng. geodiversity) 

Geodiversiteetti eli geologinen monimuotoisuus koostuu kallio- ja maaperästä sekä geologisten prosessien ja pinnanmuotojen vaihtelusta yhdessä ilmastotekijöiden kanssa. Se on osa luonnon monimuotoisuutta yhdessä biologisen monimuotoisuuden kanssa. 

Globaalihehtaari (eng. global hectar, GHA) 

Globaalihehtaari on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. 

Green deal (eng. green deal) 

Komission julkaisema vihreän kehityksen ohjelma eli European Green Deal julkaistiin joulukuussa 2019. Ohjelmassa esitellään keinot, joilla ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. 

Green living (eng. green living) 

Elämäntapaa, jolla pyritään vähentämään omaa hiilijalanjälkeä muuttamalla mm. energiankulutusta, ruokavaliota ja liikkumista. 

GRI (eng. global reporting initiative) 

GRI-standardi on kansainvälinen vastuullisuusraportointiohjeisto, jonka tarkoituksena on auttaa määrittelemään raportoitava sisältö ja antaa ohjeita tietojen esittämiseen. GRI:n tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty ja globaali toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin. 

GWP (eng. global warming potential) 

Kasvihuonekaasukerroin, jota käytetään hiilidioksidiekvivalentin laskennassa. 

H 

Harvinaiset maametallit (eng. rare earth element, REE) 

Alkuaineita, joilla on poikkeuksellisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Ne esiintyvät hyvin pieninä pitoisuuksina, eivät koskaan yksinään ja eri mineraalityyppeihin sekoittuneina ja siksi taloudellisesta näkökulmasta katsottuna haastavia hankkia.  

Hiilensidonta (eng. carbon sequestration) 

Hiiltä sisältäviä aineita sidotaan pääasiassa maaperän ja merien hiilivarastoihin. Muutokset näiden kyvyssä sitoa hiiltä vaikuttaa kasvihuonekaasujen kiertoon maapallolla. Mm. kasvit sitovat hiiltä yhteyttämisessä, fotosynteesissä. 

Kts. hiilinielu, hiilivarasto. 

Hiilibudjetti (eng. carbon budget) 

Hiilibudjetti tarkoittaa sitä hiilidioksidipäästöjen määrää, jonka ihmiskunta voi vielä päästää ja samalla rajoittaa globaalia lämpenemistä johonkin tiettyyn rajakohtaan, kuten esimerkiksi kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen ilmastoon. 

Hiilijalanjälki (eng. carbon footprint) 

Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi lisäksi muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt. 

Kts. ympäristöjalanjälki. 

Hiilikädenjälki (eng. carbon handprint) 

Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa. 

Hiilineutraalius (eng. carbon neutrality) 

Tuote, yritys, kunta tai valtio, joka tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Hiilineutraalin tuotteen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta on nolla. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunnat voivat asettaa itselleen hiilineutraaliustavoitteitta. 

Hiilineutraali kiertotalous (eng. carbon neutral circular economy) 

Hiilineutraalisti toimiva eli nettopäästötön talousjärjestelmä, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn. 

Hiilinielu (eng. carbon sink) 

Hiilinielu kuvaa hiilivaraston kasvua. Hiilinieluna toimivat kaikki ne luonnon omat prosessit, jotka sitovat itseensä enemmän hiiltä kuin vapauttavat ilmakehään. Hiilinielujen muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia ilmakehän kasvihuonekaasupäästöihin. Hiilinielun tuhoutuessa siitä tulee hiilen päästölähde.  

Luonnon hiilinieluja ovat 

  • valtameret (absorboivat noin puolet päästöistä)
  • metsät ja kasvillisuus (fotosynteesi)
  • jäätiköt
  • maaperä (pieniä määriä, maatalousmaat yleensä hiililähde) Katso myös hiilensidonta ja hiilivarasto.

Hiiliriski (eng. carbon risk) 

Ilmastonmuutosta rajoittavista toimenpiteistä aiheutuvat riskit yritysten, sijoittajien, kaupunkien tai valtioiden toiminnalle ja varallisuudelle. Useat kiertotalouden mukaiset ratkaisut pienentävät hiiliriskiä. 

Hiilivarasto (eng. carbon storage) 

Hiili on sitoutuneena, esimerkiksi metsiin, niin että se ei ole ilmakehässä. Hiilivaraston koko muuttuu, kun hiilinielu, eli kyky varastoida hiiltä, muuttuu. Metsien kyky varastoida hiiltä riippuu mm. metsäpuiden iästä; vanhat järeät tukkipuut ja vanhan metsän ekosysteemi varastoi enemmän hiiltä kuin nuoret, nopeasti kasvavat metsät. 

Kts. hiilen sidonta, hiilinielu. 

Horisontaalinen kierrätys (eng. horizontal recycling) 

Materiaalien kierrätystapa, joka mahdollistaa kyseisen materiaalin uudelleenkäytön samankaltaisessa toiminnassa kuin aikaisemmin. 

Hybridiajoneuvo (eng. hybrid vechile) 

Ajoneuvo, joka käyttää öljypohjaisen polttoaineen lisäksi myös muita polttoaineita. Tyypillisesti hybridiajoneuvon toinen energialähde on sähkö.  

Hydraus (eng. hydrogenation) 

Kemiallinen reaktio, jossa molekyylin tyydyttymättömiin kaksois- tai kolmoissidoksiin liittyy vetyä. 

Hyväntekeväisyys (eng. charity) 

Hyväntekeväisyys tarkoittaa toisten auttamista ilman että siihen ensisijaisesti liittyy oman edun tavoittelua. 

Hyötyjäte (eng. recoverable or/and recyclable material) 

Sellainen jätejae, jota voidaan käyttää uudelleen joko sellaisenaan tai jonkin muun tuotteen raaka-aineena. Katso myös uusiotuote/kierrätysmateriaali/kierrätystuote 

I 

Ilmanlaadun hallinta (eng. air-quality control) 

Polttoprosessin toteuttaminen siten, että epäpuhtaudet ovat hyväksyttävällä tasolla. Ilmanlaadun hallintaan ja epäpuhtauksien poistamiseen käytetään muun muassa katalysaattoreita, pesureita ja sähkösuodattimia. 

Ilmastoahdistus (eng. climate anxiety) 

Ilmastoahdistus on osa laajempaa ympäristöahdistuksen ilmiötä. Ilmastoahdistukseen kuuluu vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. 

Ilmastolaki (eng. climate law) 

Keväällä 2021 saavutettiin sopu eurooppalaisesta ilmastolaista. Ilmastolain myötä ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 2030 vähintään 55 % päästövähennystavoite ovat laillisesti sitovia. 

Ilmastonmuutos (eng. climate change) 

Kasvihuoneilmiön voimistuminen. Ilmastonmuutos on osa moninaista ympäristö- ja kestävyysongelmien vyyhtiä ja myös sen seuraus ihmisten toiminnan myötä. Ilmastonmuutoksen seurausta on ilmaston lämpeneminen ja siitä johtuva ääriolosuhteiden lisääntyminen kuten rankkasateet, kuivuus sekä myrskyjen voimistuminen.  

Ilmastonmuutoksen hillitseminen (eng. climate change mitigation) 

YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) allekirjoittaneet maat pyrkivät estämään ilmastonmuutoksen vakavimpia seurauksia sopimalla maapallon keskimääräisen pintalämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen celsiusasteeseen verrattuna esiteollisen kauden tasoon. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (eng. limate change adaption) 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan sekä politiikka- että käytännön toimia, joilla eri toimijat vähentävät, varautuvat ja sopeutuvat ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sopeutumisen tavoitteena on esimerkiksi vähentää ihmisiin kohdistuvaa vaaraa tai vaikutuksista mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia vahinkoja. 

Ilmastorahoitus (eng. climate funding) 

Ilmastorahoitus viittaa julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen, jolla pyritään torjumaan ilmastomuutosta tai sopeutumaan siihen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.  

Ilmastoriski (eng. climate risk) 

Ilmastonmuutoksen suorista tai välillistä vaikutuksista aiheutuvat riskit yritysten liiketoiminnalle sekä yhteiskunnalle laajemmin. Suora vaikutus on esimerkiksi sääilmiöistä johtuva kuivuus ja välillisiä vaikutuksia esimerkiksi kuivuudesta johtuva viljasatojen heikentyminen ja siitä seuraava ruoan hinnan nousu.  

Ilmastoälykäs maatalous (eng. climate-smart agriculture) 

Ilmastoälykäs maatalous on lähestymistapa, joka ohjaa toimia, joilla maatalousjärjestelmä voidaan muuttaa kohti vihreitä ja ilmastonkestäviä käytäntöjä. Sen tavoitteena on vaikuttaa kestävän maatalouden tuottavuuden lisäämiseen, maatalouden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. 

Imago (eng. Image) 

Mielikuva tai ajatus siitä, millainen yritys on: onko se luotettava, ovatko sen tuotteet hyviä, toimiiko se moraalisesti oikein. 

Immaterialisaatio (eng. immaterialization) 

Immaterialisaatio sisältää käsityksen tuotteesta palveluna, joka täyttää jonkin inhimillisen tarpeen. Tarpeentyydytys korvautuu aineettomilla hyödykkeillä.  

Impact-liiketoiminta (eng. impact business model) 

Liiketoimintamalli, jonka tarkoituksena on luoda positiivisia sosiaalisia- ja/tai ympäristövaikutuksia. 

Inklusiivinen (eng. inclusive) 

Kaiken kattava, sisällyttävä, mukaan ottava, yhteiskuntaan ja yhteisöön integroiva. 

Integraatio (eng. integration) 

Integraatio tarkoittaa kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Integroitu vastuullisuus (eng. integrated responsibility) 

Vastuullisuus on integroitu olennaiseksi osaksi sekä yrityksen strategiaa että tekoja. 

Inventaarioanalyysi (eng. inventory analysis) 

Ensimmäinen vaihe tuotteen elinkaariarviossa, jossa tarvittavat tiedot kerätään koko tuotejärjestelmästä, joita materiaali- ja energiavirrat yhdistävät. 

Investointi (eng. investment) 

Koneitten, laitteiden tai kiinteistöjen ostaminen tuotantoa varten. Investointeja käytetään useana vuonna eikä niitä myydä asiakkaalle. 

IPPC (eng. IPPC) 

Lyhenne sanoista Intergovernmental Panel on Climate Change. Se on hallitustenvälisen ilmastopaneeli, jonka tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. 

Irtikytkentä (eng. decoupling) 

Tähän asti toisiinsa kytkeytyneiden asioiden erottaminen toisistaan niin, että molemmat voivat toteutua riippumatta toisistaan. Esimerkiksi koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun kytkeminen irti luonnonvarojen kulutuksesta. Suhteellisessa irtikytkennässä taloudellinen kasvu tuottaa vähemmän päästöjä kuin aiemmin ja absoluuttisessa irtikytkennässä päästöt putoavat kokonaisuudessaan samaan aikaan kun talous kasvaa. 

Inklusiivinen muotoilu (eng. design for all, DfA) 

Suunnittelun tuloksena syntyy monipuolinen käytettävä tuote tai palvelu, joka huomioi erilaiset käyttäjät ja käyttöympäristöt. Prosessi huomioi tasa-arvon, erilaisuuden ja osallisuuden. 

IoT (eng. internet of things) 

Esineiden internet on verkkoon kytkettyjen esineiden, laitteiden ja ajoneuvojen verkostoa. Sen odotetaan vähentävän turhaa työtä ja kustannuksia, tehostavan toimintaa, parantavan kilpailukykyä sekä mahdollistavan uusia liiketoimintoja ja palveluita. 

IUPAC (eng. International Union of Pure and Applied Chemistry)  

Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto 

J 

Jakamisalusta (eng. sharing platform) 

Jakamisalustan avulla kuluttajat ja yritykset voivat helposti lainata, vuokrata, myydä tai muuten jakaa omia resurssejaan, kuten tavaroitaan, tilojaan ja osaamistaan. Se on myös yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista, jossa usein digitaalisia palveluita hyödyntäen saadaan ylikapasiteetti ja erilaiset resurssit tehokkaammin käyttöön. 

Kts. kiertotalouden liiketoimintamallit. 

Jakamistalous (eng. shared economy) 

Jakamistalous on yhteinen tai yhteisöllinen talous, jossa jaetaan, lainataan tai vuokrataan tavaroita omistamisen sijaan. Erilaiset digitaaliset alustat ja sovellukset mahdollistavat sen nykyaikana sen toteuttamista käytännöntasolla. Jakamistaloudessa vajaakäytössä olevat hyödykkeet otetaan tehokkaaseen käyttöön, jolloin tuotteiden käyttöaste kasvaa ja voimme vähentää neitseellisten ja uusien tuotteiden tarvetta. Jakamistaloutta kutsutaan toisinaan myös yhteiskuluttamiseksi. 

Joukkoliikenne (eng. public transportation; public transit; mass transit) 

Järjestelmä, jossa matkustajat eivät matkusta omilla ajoneuvoilla. Joukkoliikenne tai julkinen liikenne pitää sisällään juna- ja linja-autopalvelut sekä lautat, metrot ja raitiovaunut. Joukkoliikennettä pidetään ympäristöystävällisempänä liikkumismuotona. 

Julistus (eng. declaration) 

Tärkeään kokoukseen osallistuvien ministerien antama ei-sitova, poliittinen lausunto. 

Jäte (eng. waste) 

Sellainen aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Jäte on ihmisen luoma käsite, sillä luonnossa ei synny jätettä, vaan kaikki hyödynnetään ja kierrätetään jatkuvassa aineen kiertokulussa. 

Jätehierarkia (eng. waste hierachy) 

Jätehierarkia eli etusijajärjestys tarkoittaa jätehuollon toiminnan tärkeysjärjestystä. Jätelainsäädännön mukaan jätehierarkiaan on noudatettava kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta.  

Jätehuolto (eng. waste management) 

Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa yhdyskuntien infrastruktuuria. Jätehuollon painopiste on siirtymässä perinteisestä kaatopaikalle läjittämisestä kierrätyksen ja muun hyötykäytön suuntaan. Muita jätehuoltomenetelmiä ovat esimerkiksi polttaminen, kompostointi sekä jätteiden syntymisen vähentäminen.  

Jätevesi (eng. waste water) 

Vettä, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Jäteveden käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki. 

K 

Kaasutus (eng. gasification)  Kaasutuksessa kiinteä biomassa muunnetaan termisellä prosessilla kaasumaiseksi välituotteeksi, joka voidaan jatkojalostaa uusiutuviksi kemikaaleiksi, liikenteen biopolttonesteiksi sekä sähköksi ja lämmöksi.  Kaatopaikka (eng. landfill)   Kts. loppusijoitus.  Kaizen (eng./jpn. kaizen)  Japanilainen jatkuvan parantamisen strategia, joka perustuu seuraaville periaatteille: hyvä tuotanto tarjoaa hyvän tuloksen, näkemällä oppii, kommunikoi datan avulla, hallinnoi faktojen perusteella, tunnista ja korjaa ongelmien perimmäiset syyt ja työskentele tiiminä.  Kannattavuus (eng. viability)  Yritystoiminnan tulojen ja kulujen erotus.  Kaskadi-periaate (eng. cascading principle)  Raaka-aineiden käytön asettaminen tärkeysjärjestykseen edistäen resurssitehokkuutta. Esimerkiksi puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi.  Kasvihuoneilmiö (eng. greenhouse effect)  Ilmakehän kykyä imeä maan pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä. Tämä eristyskyky tarkoittaa sitä, että lämpö ei karkaa avaruuteen.   Kasvihuonekaasut (eng. greenhouse gases)  Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat 
  • vesihöyry (H2O)
  • hiilidioksidi (CO2)
  • metaani (CH4)
  • dityppioksidi (N2O)
  • otsoni (O3)
Lisäksi CFC-yhdisteet eli freonit ja F-kaasut eli fluoratut kasvihuonekaasut, joita käytetään pääosin kylmä- ja ilmastointilaitteissa, lämpöpumpuissa, sähköisissä kytkinlaitteistoissa, palontorjunnassa, solumuovien valmistuksessa sekä aerosoleina ja liuottimina.  Kasvihuonekaasuinventaario (eng. greenhouse gas inventory)  YK:n ilmastosopimus, Kioton pöytäkirja sekä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä velvoittavat seuraamaan ja raportoimaan kasvihuonekaasujen päästömääriä vuosittain.  Kasvihuonepäästöt (eng. greenhouse emissions)  Päästöillä tarkoitetaan yleensä ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasuja.  Kaupungistuminen (eng. urbanization)  Yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistuminen on yksi megatrendeistä. Työpaikat ja parempi toimeentulo houkuttelee useimmiten ihmisiä muuttamaan kaupunkeihin. Kaupungistumisesta puhutaan myös urbanisaationa.  Kehdosta hautaan (eng. cradle to crave)  Elinkaariarviointi, jolla arvioidaan tuotteen tai prosessin luonnonvaikutuksia raaka-aineen hankinnasta hävitysvaiheeseen  Kehdosta kehtoon (eng. cradle to cradle)  Kehdosta kehtoon on teknisen suunnittelun malli, jossa ideana on, että käytöstä poistetun tuotteen tulee olla verrattain helposti käytettävissä uuden tuotteen raaka-aineeksi sen sijaan että se olisi vaikeasti hyödynnettävää jätettä.  Kehdosta portille (eng. cradle to gate)  Elinkaariarvointi, jolla arvioidaan tuotteen tai prosessin luonnonvaikutuksia raaka-aineen hankinnasta valmistusvaiheeseen.  Kemiallinen kierrätys (eng. feedstock recycling)  Kemiallisessa kierrätyksessä hyödynnetään kemiallisia reaktioita, joiden avulla materiaali palautetaan alkuperäiseksi raaka-aineeksi pilkkomalla polymeerien ketjut pienemmiksi molekyyleiksi.  Kestävä kehitys (eng. sustainable development)  Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävässä kehityksessä ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Se jaetaan usein ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävän kehityksen osa-alueisiin.  Kts. ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, kulttuurinen kestävyys.  Kestävä kulutus (eng. sustainable consumption)  Ympäristötietoinen ja kestävä kulutus tarkoittaa sitä, että kuluttaja ottaa huomioon kulutuksesta aiheutuvat ympäristöhaitat ja suosii valinnoissaan ekologisia vaihtoehtoja.  Kestävä matkailu (eng. sustainable tourism)  Matkailua, jossa huomioidaan sen nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu sekä yhteisöllinen ja kulttuurinen toiminta ovat keskiössä huolehtien samalla matkailijoiden, matkailualan, ympäristön ja kohdeyhteisöjen erilaisia tarpeita. Kestävään matkailuun ja sen periaatteisiin voi tutustua lisää täältä.  Kestävä muotoilu (eng. ecological design; sustainable desing)   Kts. ekodesign.  Kestävä ruokajärjestelmä (eng. sustainable food system)  Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää terveyttä ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Monimuotoisessa järjestelmässä kasvituotannon lisäksi hoidetaan maaperää sekä hillitään ilmastonmuutosta samalla sopeutuen siihen. Lisäksi ruuan tuottaja ja kuluttaja ovat lähempänä toisiaan ruokaketjussa.   Kestävyyssuunnitelma (eng. desing for sustainability)  Suunnitteluperiaate, joka vaatii tuotteen tai palvelun käyttöön liittyvän ympäristön ja sosiaalisten hyötyjen optimoinnin.  Kestävä liiketoiminta (eng. sustainable business)   Kts. yritysvastuu.  Kierrätys (eng. recycling)  Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Se vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista.  Kierrätyskuitu (eng. recycled fibre; secondary fiber)  Jo käytössä olleesta materiaalista kierrätysmenetelmiä hyödyntäen tuotettu uusiokuitu. Esimerkiksi muovit ja tekstiilit voidaan palauttaa kuiduiksi ja näistä valmistaa uusia kierrätysmateriaaleja.  Kierrätysmateriaali (eng. recycling material)  Alkuperäisestä käytöstään poistettu materiaali, joka muokataan samaan tai uuteen käyttötarkoitukseen sopivaksi materiaaliksi.  Kierrätystuote (eng. recycled product)   Kts. uusiotuote.  Kiertotalouden liiketoimintamallit (eng. circular economy business models)  Kiertotalouden liiketoimintamallit pyrkivät säilyttämään tuotteen tai arvon kierrossa pidempään tai tuottamaan tuotteelle tai palvelulle arvoa vähemmällä (materiaali)kulutuksella. Ne voidaan jakaa viiteen erilaiseen malliin: 
  • jakamisalustat
  • resurssitehokkuus ja kierrätys
  • tuote-elinkaaren pidentäminen
  • tuote palveluna
  • uusiutuvuus
Kiertotalous (eng. circular economy)  Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu ostamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen tuotteita. Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.  Kiertotaloutta edistävät julkiset hankkeet (eng. circular public procurement)  Julkiset hankkeet, jotka pyrkivät edistämään kiertotalouden liiketoimintamalleja hyödyntävää yhteiskunnallista toimintaa  Kiertotalousyhteiskunta (eng. circular society)  Yhteiskunta, jossa ekosfääri, teknosfääri ja sosiosfääri ovat tasapainossa ja jota hallitsevat sellaiset taloudelliset käytännöt, jotka palvelevat johdonmukaisesti ja yksinomaisesti sosiaalista hyvinvointia planeettarajoja ylittämättä.  Kilpailukeinot (eng. means of competition)  Asiat, joilla yritys saa asiakkaat ostamaan tuotteitaan tai palvelujaan, esim. tuotteen laatu, hinta, mainonta tai ekologisuus.  Kioton pöytäkirja (eng. Kyoto protocol)  YK:n ilmastosopimusta täydentävä asiakirja, joka astui voimaan vuonna 2005. Katso myös Pariisin ilmastosopimus.  Klusteri (eng. cluster)   Klusteri eli rypäs on yleistermi, jolla tarkoitetaan joukkoa saman lajisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Klusteri voi viitata esimerkiksi eliölajeihin tai liiketoimintaa harjoittavien, keskenään riippuvaisten kilpailukykyisten yritysten maantieteelliseen keskittymään.  Kompensaatio (eng. compensation)  Korvaus menetyksestä, haitasta tai alivoimasta.  Kompensointi (eng. to compensate)  Tilanne, jossa ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi ostamalla kompensointiyksiköitä syntyneitä päästöjä vastaavalla määrällä.  Kompostointi (eng. composting)  Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnonkiertokulkuun  Kompostoitavat materiaalit (eng. compostable materials)  Materiaalit, jotka voidaan hävittää biologisten materiaalien kanssa ja jotka maatuvat ravintorikkaaksi materiaaliksi.  Koneoppiminen (eng. machine learning)  Koneoppiminen tekoälyn yksi alaryhmistä, joka parantaa suorituskykyään oppimalla itsenäisesti datasta ilman erillisiä toimintaohjeita. Suurin osa tekoälyä hyödyntävistä sovelluksista perustuu koneoppimiseen.  Konfliktimineraalit (eng. conflict minerals)  Konfliktimineraaleilla tarkoitetaan sellaisten mineraalien hankintaa, joista saatavat varat saattavat kulkeutua aseellisten konfliktien rahoittamiseen. Potentiaalinen ja saatu taloudellinen hyöty voi olla konfliktia pahentava tai ylläpitävä tekijä. Käytetään hyvin laajasti esimerkiksi kännyköissä, tietokoneissa, kameroissa, autoissa, lentokoneissa, lääkinnällisissä laitteissa, koruissa ja niin edelleen.  Kriittiset raaka-aineet (eng. critical raw materials)  Raaka-aineet, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden saatavuuteen liittyy mahdollisia riskejä. Usein hyvin tärkeitä teollisuudelle. Ryhmään kuuluvat mm. harvinaiset maametallit ja platinaryhmän metalleja. Sivu- ja jätevirtoja ohjaamalla voidaan parantaa materiaalien saatavuutta sekä edistää niiden kiertotaloutta.  Kulttuurinen kestävyys (eng. cultural sustainability)  Yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Se tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden kuten kielten, perinteiden ja tapojen, vaalimista ja eteenpäin välittämistä. Siihen liittyy myös erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon kehittyminen. Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sekä arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.  Kts. kestävä kehitys.  Kuluttajapakkaus (eng. primary packaging)  Pakkaus, joka on kontaktissa tuotteen kanssa, suojelee ja säilyttää tuotetta sekä auttaa kuluttajaa tuotteen käyttämisessä.  Kulutuksen vähentäminen (eng. downshifting)   Kts. downshifting  Kunnostaminen (eng. repair; restore; refubis)  Tuotteen kunnostaminen toimintakuntoon korvaamalla tai korjaamalla rikkoutuneita tai huonokuntoisia osia ja parantamalla tuotteen ulkonäköä esim. puhdistamalla, maalaamalla tai vaihtamalla kankaita.  Kustannustehokkuus (eng. cost effectiveness)  Usein päästövähennyskohteita ja -toimenpiteitä tarkastellessa hyödynnetään kustannustehokkuusarvioita, jotta niitä voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen. Kustannustehokkuus kertoo toimenpidekohtaisen hinnan vähennettyä päästövähennysyksikköä kohden.  Käyttöikä (eng. lifetime, service life)  Tuotteen aika, jonka se asianmukaisesti käytettynä ja huollettuna säilyy käyttökelpoisena. Käyttöiälle voidaan asettaa myös teknisiä ja taloudellisia käyttöikiä.  Kts. elinkaari.  Käyttöiän loppu (eng. end of life)  Tuotteen elinkaaren vaihe, jolloin tuotteella ei ole enää arvoa sen alkuperäiselle omistajalle ja se hävitetään. Katso myös elinkaari, käyttöikä.  Käännekohta (eng. tipping point)  Kuvaa mitä tahansa prosessia, jonka tapahtumisnopeus kiihtyy tietyn pisteen jälkeen dramaattisesti. Aiemmin harvinaisena pidetty ilmiö leviää nopeasti.   Käänteinen logistiikka (eng. reverse logistics)  Tuotevirran paluu asiakkaalta alkuperäiselle toimittajalle, korjaajalle tai jälleenmyyjälle. Se on osa kokonaisuutta, johon kuuluu tuotteiden keräilyn ja kuljetuksen lisäksi testausta, lajittelua, korjausta, kierrätystä ja uudelleenjakelua, joka toimii yhtenä kiertotalouden mahdollistamisen osa-alueena.  

L 

Lannoite (eng. fertilizer) 

Orgaanisia materiaaleja, jotka on johdettu luonnollisesta ympäristöstä ja kehitetty hajoamaan takaisin luonnolliseen ympäristöön. 

LCA (eng. life cycle analysis)  

Kts. elinkaariarviointi. 

LCD (eng. least developed countries) 

Kts. vähiten kehittyneet kehitysmaat. 

Leasing (eng. leasing) 

Liisaus Yksi kiertotalouden viidestä liiketoimintamallista, jossa asiakas maksaa irtaimen käyttöomaisuuden, kuten esimerkiksi koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen pitkäaikaisesta vuokrauksesta. Myös rakennusten ja kiinteän omaisuuden liisaus on mahdollista. 

Liikeidea (eng. business idea) 

Ajatus siitä, mitä yritys tekee, miten saada rahaa yrittäjänä. 

Liiketoiminta (eng. business, trade) 

Kaikki se, mitä yritys tekee: valmistaa tuotteita tai palveluja, laskuttaa niitä, joille myy tuotteita tai palveluja, maksaa verot ja muut kulut, pitää kirjaa tuloista ja menoista. 

Liiketoimintaekosysteemi (eng. business ecosystem) 

Verkosto, jossa erityyppiset yksityiset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä ja luovat toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluja tai kehittävät uudenlaista osaamista ja tuotantoresursseja.  

Liiketoimintasuunnitelma (eng. business plan) 

Laaja kirjallinen suunnitelma siitä, mikä yritys on, mitä se tekee, miten se tuottaa voittoa. 

Liikevaihto (eng. turnover) 

Yrityksen myyntitulo ilman arvonlisäveroa. Liikevaihtoon kuuluvat ainoastaan yrityksen varsinaisesta liiketoiminnasta saadut tuotot. 

Liisaus (eng. leasing)  

Kts. leasing. 

Lineaarinen riski (eng. linear risk) 

Riski, jonka yritys kohtaa luottaessaan lineaariseen talousmalliin, joka pohjautuu tuotteiden tuottamiseen uusista raaka-aineista ja tuotteen hävittämiseen käytön jälkeen. Katso myös lineaarinen talousmalli. 

Lineaarinen talousmalli (eng. linear economy) 

Nykyinen talousjärjestelmä, jossa luonnosta otettu materiaali kulkee talousjärjestelmän läpi ja päätyy takaisin luontoon jätteenä. Järjestelmä perustuu luonnonvarojen käyttöönottoon, valmistukseen, kuluttamiseen ja poisheittämiseen. 

Lisäinen päästövähennystoimenpide (eng. an additional emission reduction measure) 

Lisäisyys tarkoittaa, että ympäristönparannuksia ei olisi tapahtunut ilman maksettua hyvitystä.  

Lock-in-tilanne (eng. lock-in situation) 

Tilanne, jossa suunnittelu- tai valmistusprosessi estää innovaatiota. 

Loppusijoitus (eng. landfill) 

Hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen ja epäorgaanisen jätteen rajattu ja hallittu sijoitusalue eli kaatopaikka. 

LULUCF (eng. land use, land-use change and forestry) 

LULUCF on lyhenne englanninkielisistä sanoista maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous. LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikoista syntyvät päästöt ja nielut. 

Kts. päästökauppa, taakanjakosektori. 

Luomu (eng. organic) 

Luomutuotteissa ei käytetä muuntogeenisiä viljelykasveja, kasvunedistäjiä tai hormoneja. 

Luonnollinen (eng. natural) 

Sisältäen ainesosia, jotka ovat peräisin luonnosta ja joita ihmiset eivät ole luoneet. 

Luonnonsuojelu (eng. conservation) 

Luonnonsuojelu on toimintaa, jonka tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen elin nk. luonnon säilyttäminen. 

Luonnonsuojelulaki (eng. law on environmental protection) 

Suomen luonnonsuojelulaki (SDK 1096/1996) on Suomen luonnonsuojelulainsäädännön päälaki, jolla on liittymäkohtia moniin muihin luonnonsuojeluun liittyviin lakeihin tai direktiiveihin. 

Luonnonvarat (eng. natural resources) 

Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea luonnossa olevaa, jota ihminen pystyy hyödyntämään omaksi edukseen. Luonnonvarat jaotellaan seuraavanlaisesti: 

  • varannot ja virrat
  • elollinen ja eloton
  • aineettomat ja aineelliset

Luvanvarainen (eng. subject to license) 

Elinkeino, johon tarvitaan viranomaisen lupa, esim. apteekkitoiminta, kaivostoiminta, energiatoiminta. 

Läpinäkyvyys (eng. transparency) 

Kuvaa sitä, missä määrin yrityksen toiminta on avointa, näkyvää ja havaittavissa ulkopuolisille.  

M 

Maalämpö (eng. geothermal energy) 

Maalämpö on lämpöpumppuun perustuva lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään tai veteen varastoitunutta auringon säteilemää energiaa.  

Maalämpöpumppu (eng. ground-source heat pump) 

Maalämpöpumppu käyttää sähköä lämmön siirtämiseksi maaperästä lämmitettävään kohteeseen, ja sillä saadaan tuotettua pumpun kuluttamaa sähköenergiaa suurempi lämpömäärä. 

Maapallon ekologinen kantokyky (eng. earth’s ecological carrying capacity) 

Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos tämä raja ylittyy, on seurauksena ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti myös omaan hyvinvointiimme ja elinkeinoihimme. Kiertotalous edistää talouskasvun irtikytkentää luonnonvarojen liikakäytöstä, vahvistaen pitkällä aikavälillä maapallon ekologista kantokykyä. 

Maapallon kriittiset kynnysarvot (eng. planetary boundaries) 

Käsite, jonka avulla arvioidaan inhimillisen hyvinvoinnin edellytyksiä kasvavien kehitystarpeiden ja ympäristöriskien maailmassa. Joitakin näistä kynnysarvoja on jo ylitetty kuten geneettiseen monimuotoisuuteen ja typen ja fosforin kiertoon liittyvät raja-arvot. 

Maisemointi (eng. landscaping) 

Maisemointi tarkoittaa mitä tahansa toimintaa, joka muuttaa maa-alueen näkyviä piirteitä. Maisemoinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi puita, kasveja, pensasaitoja tai säleikköjä, jotka voivat luoda maataloudessa valikoivasti varjoa ja suojaa talven tuulelta. Maisemointiarkkitehtuuria hyödynnetään myös muun muassa hulevesien hallintaan. 

Malmi (eng. ore) 

Sellainen luonnollinen mineraaliesiintymä, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja. 

Markkina (eng. market) 

Tuotteen tai palvelun kysyntä ja tarjonta, mahdollisuudet myydä, alue, jossa voi tehdä kauppaa. 

Massadata (eng. big data) 

Tietovaranto, jonka tunnusmerkkejä ovat suuri määrä, monimuotoisuus, monimutkaisuus ja nopeus. Käytännössä se tarkoittaa valtavien järjestelemättömien ja jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.  

Materiaalia lisäävä valmistus (eng. additive manufacturing) 

Nimitys menetelmille, joissa kappale valmistetaan digitaalisen mallin perusteella liittämällä materiaalia yhteen kerros kerrokselta. 

Materiaalipanos (eng. material input) 

Luonnonvarojen määrä, joka on käytetty tuotteen tai raaka-aineen valmistamiseen. Materiaalipanos on ekologisen selkärepun sekä raaka-aineen tai tuotteen oman painon summa 

Materiaalivirrat (eng. material flow) 

Kansantalouden materiaalivirrat kuvaavat tonneina kotimaan luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun ainemäärän, ulkomailta tuodut raaka-aineet ja jalosteet sekä raaka-aineiden ja jalosteiden viennin. Materiaalivirta sisältää materiaalien ja tuotteiden kuljettamisen ja säilyttämisen. 

Materiaalivirta-analyysi (eng. material flow analysis, MFA) 

Materiaalivirta-analyysi on menetelmä kiertotalouden toteutumisen tutkimiseen sekä materiaalivirtojen hallintaan. Menetelmää voidaan soveltaa kansantalouden, alueen, yrityksen tai tuotteen materiaalien kulutuksen arviointiin. 

Megatrendit (eng. megatrends) 

Kuvaavat pitkäkestoisia, suuria ja hitaasti muuttuvia ja usein toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä, jotka eivät muutu hetkessä. 

Mekaaninen kierrätys (eng. mechanical recycling)

Prosessi, jossa mekaanisten prosessien avulla materiaali muokataan uutta käyttötarkoitusta varten. Tapoja voivat olla mm. rouhiminen ja repiminen. 

Merilämpövoimala (eng. ocean therman energy conversion) 

Merilämpövoimalan toiminta perustuu meriveden lämpötilaeroihin eri syvyyksissä. Auringon lämpö aiheuttaa lämpötilaeron meren ylä- ja alakerroksen välillä. Merilämpövoimala muuntaa lämpötilaeron energiaksi termodynaamisen kierron avulla. Syntynyt kaasu ohjataan lämpövoimakoneeseen ja koneesta ulos tuleva kaasu tiivistetään syvemmän kylmän meriveden avulla. 

Mikromuovi (eng. micro plastics) 

Muovipartikkeli, joka ovat synteettinen, eikä se hajoa biologisesti. Mikromuovi on alle 5 millimetrin kokoinen ja se on usein syntynyt muovituotteiden haurastuessa.  

Milleniaalit (eng. millenials) 

1980-luvun alusta 1990-luvun puolivälillä/2000-luku syntyneet eli Y-sukupolvi. 

Mineraali (eng. mineral) 

Luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne. 

MIPS (eng. material input per service unit) 

Ekotehokkuuden mittayksikkö, joka vertaa tuotteen tai palvelun materiaalipanosta sen tarjoamien palvelukertojen määrään 

Moduuli (eng. module) 

Jonkin kokonaisuuden itsenäinen osa. Useita eri moduuleja yhdistelemällä voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia 

Modulaarinen/modulaarisuus (eng. modular/modularity) 

Eri moduuleista koostuva kokonaisuus, jossa tuote, palvelu, tila tai organisaatio on pilkottavissa osiin ja liitettävissä yhteen uudelleen erilaisia tarpeita vastaavaksi. Modulaariset ratkaisut ovat joustavia ja muunneltavia. 

Moduulitekniikka (eng. modular design) 

Valmistustapa, jossa rakennettava tuote ositetaan standardoituun tehdasvalmistukseen soveltuvaksi osakokonaisuudeksi. Luodaan osien yhteenliittämisen standardit. 

Mukautuva uudelleenkäyttö (eng. adaptive reuse) 

Mukautuva uudelleenkäyttö tarkoittaa prosessia uudelleenkäytön olemassa olevan rakennuksen muuhun tarkoitukseen kuin mikä se on alun perin rakennettu tai suunniteltu. Se tunnetaan myös nimellä kierrätys ja muuntaminen. Mukautuva uudelleenkäyttö on tehokas strategia rakennetun omaisuuden operatiivisen ja kaupallisen suorituskyvyn optimoimiseksi. 

Muoviton (eng. plastic free) 

Tuote, joka ei sisällä muovia itsessään tai pakkauksessa. 

Myyntikate (eng. gross margin) 

Myyntikate saadaan laskettua, kun liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kustannukset.  

Mädätys (eng. anaerobic digestion)  

Kts. anaerobinen. 

Määräys (eng. order)  

Viranomaisen antama velvoittava sääntö. 

N 

Negatiiviset päästöt (eng. negative emissions) 

Saadaan aikaan sitomalla hiilidioksidia pois ilmakehästä enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Esimerkiksi kasvattamalla metsien ja maaperän nieluja, yhdistämällä bioenergian tuotanto hiilen talteenottoon ja varastointiin sekä imemällä hiilidioksidia suoraan ilmakehästä. 

Neitseellinen materiaali (eng. virgin material)  

Ennen käyttämätön materiaali, ensiömateriaali.  

Nettonielu (eng. net sink)  

Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä. 

Nettovaikutus (eng. net impacts) 

Tarkoittaa tulosta, joka saadaan, kun vähennetään negatiiviset vaikutukset positiivisista vaikutuksista. Kasvihuonekaasupoistumien ja -päästöjen summa. Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä. 

No-debit -sääntö (eng. no-debit rule) 

Jäsenmaan tulee varmistaa, että maankäyttö-sektorista ei aiheudu päästöjä valittuna ajanjaksona. Sektorin päästöt tulee kompensoida kyseisen sektorin muilla toimilla. 

Nollaenergiatalo (eng. zero-energy house) 

Tarkoittaa rakennusta, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Kokonaiskulutuksen summa vuositasolla on nolla (YSA matalaenergiatalot, passiivitalot, plusenergiatalot) 

Nollahukka (eng. zero waste)  

Kts. zero waste. 

O 

Oikeudenmukainen; reilu (eng. fair; just) 

Oikeudenmukaisuus ja reiluus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä. Se voi tarkoittaa niin ihmisen hyvettä kuin sosiaalisen järjestelmän tai teon ominaisuutta. 

Oikeusjärjestys (eng. juridical system)  

Kaikkien oikeusnormien eli velvoittavien sääntöjen ja määräysten kokonaisuus. 

Oikeustoimi (eng. legal act) 

Tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan tai kumotaan (esim. tarjous). 

Ongelmajäte/vaarallinen jäte (eng. hazardous materials) 

Jätettä, joka voi kemiallisten tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, ja vaatii siksi erityiskäsittelyä. 

Kts. jäte. 

Osapuolikonferenssi (eng. conference of parties) 

YK:n UNFCCC:n päätöksentekevä elin. Osapuolikonferenssi kokoontuu vuosittain arvioimaan puitesopimuksen tilaa. 

P 

Paikallinen (eng. local) 

Tuote, jota kasvatetaan, tuotetaan, valmistetaan ja myydään tietyllä alueella. Paikalliset tuotteet ovat tyypillisesti vähemmän jalostettuja ja ne tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä. 

Paikalliset raaka-aineet (eng. local materials) 

Raaka-aineet, jotka on hankittu ja prosessoitu samalla alueella, jossa niitä kulutetaan. 

Palauttaa, peruuttaa (eng. to revert) 

Palauttaa tai peruuttaa jotain edelliseen tilaan. 

Palvelusysteemi (eng. product-service system, PSS) 

Liiketoimintamalli, jossa tuote ja siihen liittyvä palvelu pyritään toimittamaan johdonmukaisesti. 

Pariisin ilmastosopimus (eng. Paris agreement) 

Ilmastopolitiikkaa ohjaava YK:n kansainvälinen ilmastosopimus, joka uusittiin vuonna 2015. Se täydentää vuonna 1992 solmittua sopimusta. Ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle.  

Patenttisuoja (eng. patent protection) 

Jokainen voi hakea keksinnölleen esim. uudelle tuotteelle suojan patentti- ja rekisterihallituksesta, silloin kukaan muu ei voi kopioida tuotetta. 

Pellolta pöytään -strategia (eng. farm to fork strategy) 

Pellolta pöytään -strategia (2020) on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä toimista. Sen avulla edistetään ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja tavoitellaan kestävään malliin siirtymistä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä. 

Perustuslaki (eng. constitution) 

Korkein säädös: kansalaisten perusoikeudet ja valtion ylimpien elinten toimivaltuudet. 

Piilovesi (eng. hidden water) 

Tarkoittaa kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä. Piiloveden määrän voi laskea mille hyvänsä tuotteelle. Esimerkiksi maitolitran tuottamiseen kuluu noin tuhat litraa vettä, auton valmistamiseen suunnilleen 400 000 litraa. 

Pikamuoti (eng. fast fashion) 

Toimintatapa, erityisesti vaatetus- ja asusteteollisuudessa, joka nojaa halpoihin hintoihin, kehnoihin työoloihin, jatkuviin uutuuksiin ja nopeaan tavaran kiertoon. 

Poistotekstiili (eng. textile waste) 

Omistajalleen tarpeetonta tekstiiliä sisältäen sekä tekstiilijätteet ja tekstiilituotteet. Näistä tekstiilituotteet ovat käytettävissä alkuperäisessä tarkoituksessaan. Lajittelematon poistotekstiili käsitellään jätteenä. 

Poka yoke -järjestelmä (eng. poka-yoke) 

Japanilainen järjestelmä siitä, miten tuotannon laadussa saavutetaan äärimmäinen saavutettavissa oleva taso, nollavirhetaso. Poka yoke on ihmis- tai koneperustainen järjestelmä, jonka keskeinen ajatus on virheiden alkuperän 100-prosenttinen tutkiminen. 

Portfolio (eng. portfolio) 

Portfolio voi tarkoittaa ansiokansiota, osakesalkkua tai sijoitussalkkua.  

Primääripakkaus (eng. primary packaging)  

Kts. kuluttajapakkaus. 

Puhdas teknologia (eng. clean technology)  

kts. cleantech. 

Purkusuunnitelma (eng. design for disassembly) 

Suunnitteluperiaate, joka vaatii käytönjälkeiset vaihtoehdot tuotteen, komponentin ja materiaalien purkamiseen 

Pyrolyysi (eng. pyrolysis) 

Kuivatislausta, jossa korkeassa lämpötilassa ilman happea tai hyvin pienessä happimäärässä, pyrolyysireaktiossa, tuote hajotetaan halutuksi tuotteeksi. Lopputuotteet ovat joko kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia. 

Pysyvä päästövähennystoimenpide (eng. permanent emission reduction measure) 

Pysyvyys tarkoittaa sitä, että hiilidioksidia on sitoutunut pitkäaikaisesti johonkin varastoon, esimerkiksi metsään. Jos metsä kaadetaan tai palaa, on ilmastohyöty menetetty. Tämä tekee päästöjen pysyvyyden mittaamisesta haastavaa. Myös maataloudessa hiilidioksidivarastojen pysyvyyden mittaamisessa on haasteita, sillä erilaisia maatalouden toimenpiteitä toteutettaessa, vaikkapa maata muokatessa, päästöjä vapautuu ilmaan. Lisäksi pysyvyyden määritelmä ei ole vakio, eikä sille ole yhteisesti sovittua aikamäärettä. 

Päästökauppa (eng. Emission trading)  

Yksi Kioton pöytäkirjan kolmesta joustomekanismista. Kioton sopimuksen allekirjoittaneilla mailla, joilla on laillisesti sitovia päästötavoitteita, saavat tuottaa tietyn määrän kasvihuonepäästöjä. 

Päästökauppa, taakanjakosektori ja LULUCF (eng. emission trading, burden sharing and LULUCF) 

EU:ssa päästövähennystavoitteet on jaoteltu kolmelle eri osa-alueelle: taakanjako-, LULUCF- sekä päästökauppasektorille. Maatalouden toimista syntyviä päästöjä raportoidaan näistä pääosin kahdessa eli taakanjakosektorissa ja maankäyttösektorissa (LULUCF). Maatalouden ostosähkö raportoidaan päästökaupassa osana muuta sähköntuotantoa. 

Päästöoikeus (eng. emission allowances) 

Päästöoikeudet tähtäävät henkilöiden tai yritysten tuottaman kasvihuonekaasujen määrän neutralisoimiseen. Markkinat, yritykset, hallitukset, ynnä muut ostavat päästöoikeuksia, jotta ne pystyisivät noudattamaan niille asetettua päästörajaa. 

Päästölähde (eng. source of emissions) 

Yksilöidystä lähteestä oleva päästö. Päästölähteet voivat olla satunnaisia, pistemäisiä tai laajalta alueelta tai useasta lähteestä olevia hajapäästöjä. 

Päästöjen kompensointi (eng. compensation of emissions) 

Toimija voi ostaa päästövähennysyksiköitä aiheuttamiaan päästöjä vastaavan määrän. Tällöin kompensaatioita myyvä osapuoli käyttää kerättyjä varoja projekteihin, joiden tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Kerätyillä varoilla voidaan rahoittaa esimerkiksi uusiutuvan energian tai maan ja metsien kestävää käyttöä. 

Kts. kompensointi.  

R 

Raaka-aine (eng. raw materials, feedstock) 

Jalostuskelpoinen luonnonvara tai puolivalmiste, josta jalostetaan valmiita lopputuotteita tai materiaaleja. 

Ratifiointi (eng. ratification) 

Puitesopimuksen, pöytäkirjan tai sopimuksen lopullinen hyväksyminen, jonka suorittaa usein maan parlamentti tai muu lakia säätävä elin. Ratifiointi mahdollistaa sen, että valtiosta tulee sopimuksen osapuoli.   

Ravinnekierto (eng. nutrient cycle) 

Ravinnekierto varmistaa elämälle välttämättömien, hyödyllisten ravinteiden kiertämisen ekosysteemissä niin, etteivät ne valu hukkaan. Hukkaan valuvat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, rehevöittävät vesistöjä ja kiihdyttävät resurssipulaa. Tällä hetkellä ravinnekierto on häiriintynyt maapallolla. Ravinteita hukataan paljon koko ruokaketjun eri vaiheissa. 

Ravinteiden kierrätys (eng. nutrient cycle) 

Liittyy kiinteistä ravinnekiertoon ja tarkoitetaan maataloudessa ja koko ruokaketjussa syntyvien sivuvirtojen, kuten lannan, puhdistamolietteen, biomassan ja -jätteen käsittelyä ja hyödyntämistä niin, että niiden sisältämät hyödylliset ravinteet – erityisesti fosfori ja typpi – saadaan otettua takaisin kiertoon ja hyödynnettyä esimerkiksi lannoitteena. Ilman ravinteiden kierrätystä riittävä ruuantuotanto koko maapallon väestölle on uhattuna. 

Rebound-ilmiö (eng. rebound phenomenon) 

Tilanne, jossa jonkin ongelman ratkaisu vähentää siitä saatavia hyötyjä tai pahentaa itse ongelmaa. Esimerkiksi auton vaihtaminen uudempaan ja vähemmän polttoainetta kuluttavaan voi lisätä ajamista tai kun teknologinen innovaatio johtaa kustannus- ja resurssisäästöihin tuotannossa, minkä ansiosta tuotteista tulee halvempia. Tämä puolestaan voi johtaa lopulta suurempaan kokonaistuotantoon ja -kulutukseen. Pelkkä resurssi- ja ekotehokkuuteen keskittyminen osaoptimointina ei siis välttämättä edistä kiertotaloutta kokonaisuutenaan. 

Reklamaatio (eng. complaint; reclamation) 

Valitus, jonka asiakas tekee myyjälle, kun ostetussa tuotteessa tai palvelussa on virhe. 

REE-metalli (eng. rare-earth element metals)  

Kts. harvinaiset maametallit. 

Resilienssi (eng. resilience) 

Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä, kuten yhteiskunnan kyky toipua sodasta tai luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino. Resilienssiin liitettyjä määreitä ovat joustavuus, kimmoisuus ja palautumiskyky. Kiertotalous on resilientti, koska se ei perustu niukoiksi käyviin raaka-aineisiin tai niiden ylikulutukseen ja on rakennettu varautumisen, toiminnan joustavuuden ja omavaraisuuden varaan.   

Resurssiniukkuus (eng. resource scarcity) 

Maailman väkiluvun kasvaessa ja väestön vaurastuessa energian, veden, viljelysmaan ja monien keskeisten raaka-aineiden tarve kasvaa edelleen voimakkaasti. Tämä voi heikentää resurssien saatavuutta tulevaisuudessa oleellisesti, mikä johtaa raaka-aineiden hintojen merkittävään nousuun.  

Resurssipohjainen talous (eng. resource-based economy) 

Resurssipohjaisen talouden mukaan talouden perustana tulisi rahan sijaan olla resurssit. Resurssipohjainen talous hyödyntää käytettävissä olevia resursseja tarjoten menetelmän, jolla luonnonvarat voidaan jakaa oikeudenmukaisimmalla, inhimillisimmällä ja tehokkaimmalla tavalla.  

Resurssitehokkuus (eng. resource efficiency) 

Kuvaa ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkivää toimintaa tuotteiden ja palveluiden tuotannossa sekä kulutuksessa raaka-aineista loppukulutuksen kautta uudelleenkiertoon ja hävittämiseen asti. 

Resurssitehokkuuden vaarana on resurssien käytön osaoptimointi, mikä ei useinkaan ole resurssiviisasta. Se on myös yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista, jossa jätteet ja sivuvirrat prosessoidaan teknologioita hyödyntäen kierrätysmateriaaleiksi ja uusiotuotteiksi. 

Kts. liiketoimintamallit, resurssiviisaus. 

Resurssiviisaus (eng. resource wisdom) 

Kyky käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla. On lähikäsitettään resurssitehokkuus laajempi käsite, sillä se tarkastelee resurssien kulutusta absoluuttisesti yhteiskunnan tasolla, jotta päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. 

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta (eng. resource-wise economy and carbon neutral society) 

Yhteiskunta, joka ei tuota hiilidioksidipäästöjä eikä jätettä eikä ylitä maapallon ekologista kantokykyä. Kiertotalous vastaa molempiin haasteisiin: sekä lisää resurssiviisautta että edistää hiilineutraaliutta. 

Riskienhallinta (eng. risk management) 

Etukäteen tehty suunnitelma siitä, mitä tehdään, jos sattuu onnettomuus tai vahinko ja miten ehkäistään vahinkoja. 

Ruokahävikki (eng. food waste) 

Ruokahävikki on turhaa biojätettä, jonka synty voidaan välttää ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikista eniten sitä syntyy kotitalouksissa.  

Ruokajärjestelmä (eng. food system) 

Ruokaketjua laajempi käsite, joka pyrkii kuvaamaan laajemmin ja todenmukaisemmin maatalouden, teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan sekä kotitalouksien muodostamaa ketju.  

Ruokajärjestelmää yhdistää seuraavat kolme prosessia: 

  • Biologiset prosessit, joiden kautta ruokaa tuotetaan ja niiden ekologisen perustan.
  • Taloudelliset ja poliittiset prosessit, joiden kautta ruokaa tuotetaan, hallinnoidaan ja säädellään.
  • Sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit, kuten kulttuuriperinteet ja arvot, jotka vaikuttavat ruuan tuotantoon.

Ruokaketju (eng. food chain) 

Elintarvikkeen kulku alkutuotannosta kotitalouksiin, ”pellolta pöytään”. Lisää ruokaketjusta täältä. 

Ruokasuvereniteetti (eng. food sovereignty) 

Ruokasuvereniteetti on kansojen oikeutta määritellä omat maatalous- ja ruokapolitiikkansa. Toisin sanoin ruokaa ei tulisi kohdella tavanomaisena markkinahyödykkeenä, eikä maataloutta voi soveltaa samanlaisena tekniikkana kaikkialla maailmassa vaan se tulee mukauttaa paikallisiin oloihin sopivaksi.  

Ruokaturva (eng. food security) 

Kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ravitsevaa ja turvallista ruokaa, joka mahdollistaa terveen ja aktiivisen elämän. Ruokaturva rakentuu kolmen peruspilarin mukaan: 

  • Ruuan saatavuus ja tarjonnan vakaus: ruokaa on katkeamattomasti saatavilla joko maan itse tuottamana tai tuontielintarvikkeiden avulla. Ruokakriisejä kyetään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan. Ruokakriisin voi aiheuttaa esim. sadon menetys luonnonkatastrofin takia tai epävakaa poliittinen tilanne.
  • Ruuan hankittavuus: ihmisillä on käytettävissään riittävät fyysiset ja taloudelliset voimavarat ravitsevaan ruokavalioon sopivien ruokien hankkimiseksi.
  • Ruuan käytettävyys ja turvallisuus: ruokaa täyttää täysipainoisen ravitsemuksellisen sisällön ja ihmisillä on ravitsemukseen liittyvää perustietämystä ja ruokaa on mahdollista käsitellä hygieenisesti.

Ruokaturvan vastakohdan, ruokaturvattomuuden, merkittävimmät syyt ovat köyhyys ja ilmastonmuutos. 

S 

SDGs (eng. sustainable development goals) 

YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja ovat osa kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa Agenda2030. Lue tarkemmat kuvaukset kustakin kohdasta Suomen YK:n sivuilta. 

Kts. agenda 2030, kestävä kehitys. 

Sekajäte (eng. mixed waste; household waste) 

Kierrätyskelvoton loppujäte. Kotitalouksien sekajäte päätyy alueen polttolaitoksiin tuottamaan energiaa ja lämpöä. 

Sektori (eng. sector) 

Ryhmä toimialoja, joilla on samanlaiset liiketoimintaprosessit, tuotteet tai palvelut, kuten esimerkiksi rakennus- tai terveyspalvelut. 

Sekundääripakkaus (eng. secondary packaging) 

Pakkaus, joka pitää yhden tai useamman kuluttajapakkauksen yhdessä. 

SER-romu (eng. electrical and electronic waste) 

Sähkö- ja elektroniikkaromu. Sähkölaiteromua ovat käytöstä poistetut laitteet, jotka tarvitsevat toimiakseen sähkövirtaa. 

Sertifikaatti (eng. sertificate) 

Sertifikaatti on todistus, jolla tarkoitetaan joko henkilötunnistetta tietotekniikassa, laatujärjestelmän auditoinnin jälkeen annettua todistusta laatujärjestelmän käyttöönotosta tai liikkeenlaskijan velkasitoumusta. Ympäristömerkit, kuten Joutsenmerkki ja ISO 14001 ovat sertifikaatteja, joita käytetään todistamaan, että tuote/palvelu on sertifioitu standardien mukaisesti.  

Kts. auditointi. 

Sininen talous (eng. blue economy) 

Liiketoimintamalli, joka perustuu kestävään ja luonnonprosesseja mukailevaan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Sininen talous pyrkii hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja parhaalla mahdollisella. 

Sitoumus 2050 (eng. commitment 2050) 

Kansallinen kestävän kehityksen pitkän aikavälin yhteiskuntasitoumus, jonka avulla Suomi toteuttaa YK:n Agenda 2030 -tavoitteita. Tutustu Sitoutumus2050 omiin sivuihin. 

Kts. agenda 2030. 

Sivuvirta (eng. by product) 

Materiaali tai substanssi, joka syntyy jonkin toisen objektin prosessoinnissa tai tuotannossa, kuten esimerkiksi hukkalämpö. Näitä tuotteita kutsutaan sivuvirroiksi, jotka voi hyödyntää uudelleen. 

Slow Food (eng. slow food) 

Slow Food on kansainvälinen yhdistys ja kansalaisliike, joka haluaa suojella ruoan ja maanviljelyn monimuotoisuutta sekä maailman ruokakulttuuriperintöä. Slow foodissa haetaan rauhallisempaa elämäntyyliä, jossa arvostetaan ruokaa. Sen valmistamiseen ja syömiseen voidaan käyttää aikaa.  

Kts. downshifting. 

Smart & Clean (eng. smart & clean) 

Teknologia, tuote, palvelu, kaupunki tai alue, joka digitalisaation avulla ohjaa kuluttajaa tai yritystä ympäristön kannalta puhtaisiin valintoihin. 

Sopeutumisrahasto (eng. adaption fund) 

Sopeutumisrahasto perustettiin rahoittamaan konkreettisia sopeutumisprojekteja ja -ohjelmia kehitysmaissa, jotka ovat Kioton pöytäkirjan osapuolia. 

Sosiaalinen kestävyys (eng. social sustainability) 

Liiketoiminta, joka toimii yhteiskunnan ja sosiaalisten etujen mukaisesti. Yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Se tarkoittaa kaikkien ihmisten tasavertaisuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, terveyttä ja koulutusta.  

Kts. kestävä kehitys. 

Sosiaalinen muotoilu (eng. social design) 

Muutoksen muotoilua, joka tähtää elämänlaadun parantamiseen Se voi olla myös yhteisöstä lähtevän tarpeen yhteiskunnallista ja yhteisöllistä vaikuttamista taiteen ja muotoilun menetelmillä.  

Sosiaalinen vastuu (eng. social responsibility) 

Liiketoimintatapa, joka edistää yrityksen sosiaalista vastuullisuutta. 

Subsituutio (eng. substitution)  

Jonkin asian korvautumista toisella. 

Sukupolvien välinen tasa-arvo (eng. intergenerational equity) 

Sukupolvien välinen tasa-arvo viittaa nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeudenmukaiseen huomioimiseen ilmastonmuutoksen edessä. Tämä sisältää paitsi nykyisten nuorten ja aikuisten sukupolvien myös syntymättömien sukupolvien huomioimisen. 

Suljettu kierto (eng. closed-loop recycling) 

Järjestelmä, jossa tuotantoprosessissa käytettävät ja syntyvät materiaalit pyritään ottamaan talteen ja palauttamaan takaisin prosessiin siten, että päästöjä tai jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 

Suunnittelukäyttöikä (eng. design for durability) 

Suunnitteluperiaate, joka vaatii tuotteen tai palvelun hyödyllisen käytön maksimointia. 

Suunniteltu vanheneminen (eng. planned obsolescence) 

Kulutustuotteiden teolliseen suunnitteluun tai muotoiluun liittyvä ilmiö, jossa tuotteen valmistaja suunnittelee tuotteen siten, että tuote menettää käyttökelpoisuutensa ennen kuin kuluttaja on käyttänyt tuotteen loppuun, jotta kuluttajat uusisivat kulutusosan tai ostaisivat uuden tuotteen useammin.  

Synteesikaasu (eng. synthetic gas; syngas) 

Yleisnimitys vetyä ja hiilimonoksidia sisältävälle kaasulle. Synteesikaasulla on laajat käyttömahdollisuudet kemianteollisuudessa, ja sitä valmistetaan usein kaasuttamalla kivihiiltä tai biomassaa. 

Systeemiajattelu (eng. systems thinking) 

Perustuu ajatukseen, jonka mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tutkittavaa kohdetta ei jaeta osiin, vaan pyritään näkemään, miten eri osat vaikuttavat kokonaisuuteen eli systeemiin. 

Systeeminen muutos (eng. systemic change) 

Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. 

Sähkö- ja elektroniikkaromu (eng. electronic waste; e-waste)  

kts. SER-romu. 

T 

Takaisinkytkentä (eng. climate feedback) 

Ilmastonmuutoksen yhteydessä tapahtuma, jossa ilmastonmuutoksen ilmiöt vaikuttavat edelleen ilmastoon vaikuttaviin tekijöihin. Se voi olla ilmastonmuutoksen kannalta joko positiivinen, eli voimistava ja ilmastoa lämmittävä tai negatiivinen eli heikentävä, ilmastoa viilentävä. 

Taloudellinen kestävyys (eng. economic sustainability) 

Yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Se on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja ohjaa arvovalintoja tehtäessä.  

Kts. kestävä kehitys. 

Taloudellinen vastuu (eng. economic responsibility) 

Liiketoiminta, joka toimii kannattavasti, kilpailukykyisesti ja tehokkaasti, sisältäen myös korruption vastaiset toimet, veronmaksut ja ympäristövastuun. 

Tekoäly (eng. artificial intelligence; ai) 

Ihmisen älykkyyttä jäljittelevä tietokoneen toiminta, jolla voi olla kyky ajatella ja oppia. Se on nykypäivänä oleellinen osa teknologiateollisuutta. 

Tekniset kierrot (eng. technical cycle) 

Teknisten kiertojen keskiössä on materiaalikehitys ja tuotesuunnittelu sekä teolliset symbioosit.Teknisessä kierrossa osavalmisteet ja materiaalit kierrätetään takaisin komponenteiksi tai raaka-aineiksi uustuotanoon tuotteiden käyttöiän täytyttyä. 

Tekstiilijäte (eng. textile waste) 

Käytöstä poistettua rikkinäistä ja/ tai likaista tekstiiliä, joka ei kelpaa uudelleenkäyttöön. Kaikki lajittelematon poistotekstiili on jätettä. 

Teollinen ekologia (eng. industrial ecology) 

Tieteenala, joka tutkii materiaali- ja energiavirtoja ihmisten luomissa teollisissa systeemeissä ja kulutuksessa. Tarkoittaa järjestelmää, joka pyrkii optimoimaan tuotantoprosessien aine- ja energiavirrat niin että luonnonjärjestelmien toiminta ei häiriinny ja on näin ollen osa kiertotaloutta. 

Teollinen metabolismi (eng. industrial metabolism) 

Kaikki teollisuudessa tapahtumat fysikaaliset ja kemialliset prosessit. 

Teollinen symbioosi (eng. industrial symbiosis) 

Yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jossa yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja. Toisen sivuvirta tai jäte muuttuu toiselle tuottavaksi resurssiksi, säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia. Suomessa toimii teollisten symbioosien toimintamalli FISS. 

Terminen kierrätys (eng. thermal recycling) 

Lämpöenergiaa hyödyntävä prosessi, jossa materiaali sulatetaan, niin että siitä voidaan muokata uutta raaka- ainetta. 

Tertiääripakkaus (eng. tertiary packaging)  

Kts. kuljetuspakkaus. 

Tiedostava kuluttaja (eng. conscious consumer) 

Kuluttaja, joka on erityisen tietoinen ostopäätöksistään sekä omista ostotavoistaan.  

TOD (eng. transit-oriented development) 

Tulee sanoista transit-oriented development, joka on kestävään kaupunkikasvuun tähtäävä kaupunkisuunnittelun muoto. TOD:issa pyritään maksimoimaan asuin-, liike- ja vapaa-ajan tilojen määrä kävelyetäisyydellä joukkoliikenteestä. Tavoitteena on edistää kompaktin ja tiheän kaupunkimuodon symbioottista suhdetta joukkoliikenteen käytön välillä.  

Kts. joukkoliikenne. 

Todennettava päästövähennystoimenpide (eng. verifiable emission reductions measure) 

Päästövähennyksen todennettavuudella tai todellisuudella tarkoitetaan, että kompensointiin ei saa liittyä hiilivuotoa. Hiilivuotoon viitataan usein esimerkiksi metsien päästövähennyksiin liittyvässä keskustelussa, jossa suomalaisten metsien hakkuiden rajoittamistapauksissa pohditaan puiden hakkuiden lisäystä ulkomailla.  

Toimintakyvyn vahvistaminen (eng. strengthening the ability to function) 

Ilmastonmuutoksen kontekstissa toimintakyvyn vahvistaminen tarkoittaa teknisten taitojen ja instituutioiden toimintakyvyn kehittäminen kehitysmaissa, jotta nämä voisivat vastata ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin tehokkaalla tavalla. 

Toimintaympäristö (eng. operating environment) 

Kaikki se, mitä on yrityksen ulkopuolella. Toimintaympäristö voi koostua esimerkiksi asiakkaista, kilpailijoista, viranomaisista tai Euroopan unionista. 

Kts. Euroopan unioni. 

Toimitusketju (eng. supply chain) 

Verkosto, jossa eri organisaatiot yhteistyössä ohjaavat ja kehittävät materiaali- tai palveluvirtoja sekä niihin liittyviä raha- ja tietovirtoja. Toimitusketjussa jopa 80 prosenttia kokonaisajasta voi olla arvoa tuottamatonta aikaa. logistiikka on osa toimitusketjun hallintaa. 

Tonni (eng. ton) 

Massan mittayksikkö. Tunnus t. 1 t = 1 000 kg. Kilotonnin tunnus on kt. Suurtuotannossa voidaan käyttää tästä ilmaisua tuhatta tonnia (lyh. ttn), joka on miljoona kilogrammaa. 

Triple bottom line (eng. triple bottom line) 

Sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen näkökulman sisältävä viitekehys, jonka avulla pyritään muovaamaan liiketoimintaa kestävämmäksi. 

Tuotannontekijät (eng. factors of production) 

Hyödykkeiden eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa käytettävät resurssit. Taloustieteessä jaetaan kolmeen ryhmään: 

  • työvoima eli ihmisten tekemä
  • pääoma eli tuotantolaitteet ja inhimillinen pääoma
  • maa ja luonnonvarat

Tuote palveluna (eng. product as a service) 

Yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Siinä tuote vuokrataan tai liisataan tai tarjotaan suorituskykyä palveluna. Tuotteen omistamiseen sijaan myydään toiminnallisuutta, kuten esimerkiksi harvoin käytettyjen tuotteiden kohdalla. 

Kts. kiertotalouden liiketoimintamallit. 

Tuottajavastuu (eng. extended producer responsibility) 

Velvoittaa yrityksen, joka pakkaa tai tuo maahan pakattuja tuotteita, järjestää pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys kokonaisuudessaan sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi pakkauksia koskevat jätelaki ja asetus säätävät tuottajien vastuulle tavoitteet ja vaatimukset pakkausten kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä. 

Tuottamus (eng. fault) 

Huolimattomuudella tai laiminlyönnillä aiheutettu vahinko. 

Tuotteen eliniän pidentäminen (eng. product lifetime extension) 

Tuotteen ominaisuudet, jotka pidentävät aikaa jona tuote pystyy palvelemaan sen suunniteltua käyttötarkoitusta. 

Tuotteen elinkaari (eng. product lifecycle)  

Kts. elinkaari. 

Tuote-elinkaaren pidentäminen (eng. product life cycle extension) 

Yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Tuote voidaan korjata, huoltaa, päivittää ja uudelleen myydä tai valmistaa pidentäen näin tuotteen käyttöikää sen alkuperäisessä tarkoituksessa. 

Kts. kiertotalouden liiketoimintamallit. 

Tuotteen kierrätyssuunnitelma (eng. design for recyclability) 

Tuotteen suunnitteluperiaate, jossa otetaan huomioon tuotteen käytönjälkeinen kierrätysmahdollisuus. 

Tuotteen korjaussuunnitelma (eng. design for repairability) 

Tuotteen suunnitteluperiaate, jonka perusteella tuotteet tulee valmistaa käyttämällä materiaaleja, joiden ansiosta tuote on helposti korjattava. 

Tuotteiden ekologinen suunnittelu (eng. eco-design)  

Kts. ekodesign. 

Turbiini (eng. turbine) 

Turbiini on pyörivä kone, joka muuttaa virtaavan aineen energiaa turbiinin pyörimisenergiaksi. Yleensä turbiinin akseliin on kiinnitetty generaattori, joka muuttaa liike-energian sähköenergiaksi. 

Törkeä huolimattomuus (eng. gross negligence) 

Törkeänä huolimattomuutena pidetään sellaista huolimatonta menettelyä, joka on lähellä tahallisuutta. Sen erottaa tavallisesta huolimattomuudesta yleensä siten, että törkeässä huolimattomuudessa on piirteitä sopimusosapuolen selvästä piittaamattomuudesta sopimusvelvoitteita kohtaan. 

U 

UNGC (eng. UNGC) 

UN Global Compact on YK:n vuonna 2000 käynnistämä yritysvastuualoite. YK:n sopimuksella kannustetaan yrityksiä omaksumaan kestävä ja vastuullinen toimintatapa ja raportoimaan niiden täytäntöönpanosta. 

Upcycling (eng. upcycling) 

Hyödyttömän materiaalin muuttamista uuteen muotoon siten, että materiaalilla on entistä parempi laatu tai suurempi arvo. Esimerkiksi tekstiilijätteestä, kuten tuotannon ylijäämästä tai leikkuupaloista, voidaan valmistaa vaatteita. 

Urban mining, kaupunkikaivos (eng. urban mining) 

Metallien talteenottoa esimerkiksi rakennuksista ja kaupunkien infrastruktuurista. 

Uudelleenkäyttö (eng. reuse) 

Tuote tai sen osa käytetään sellaisenaan uudestaan. Uudelleen käyttö voi olla joko samaan tai muuhun tarkoitukseen kuin alkuperäisesti. Jätteeksi päätyvä tuote siis käytetään joko sellaisenaan, korjaamalla se tai muuttamalla sen käyttötarkoitusta. 

Uudelleenvalmistus (eng. remanufacturing) 

Tuote päivitetään tai valmistetaan uudelleen vastaavaksi tuotteeksi. 

Uusiokuitu (eng. recycled fibre)  

Kts. kierrätyskuitu. 

Uusiokäyttö (eng. recycle; reuse) 

Uusiokäyttö käytöstä poistetun aineen, esineen tai muun hyötyjätteen käyttämistä uudelleen. Synonyymi sanalle kierrätys. 

Uusiotuote (eng. recycled product)  

Kierrätysmateriaalista tehty tuote. 

Uusiutumattomat luonnonvarat (eng. non-renewable resources) 

Luonnonvaroja, joita on rajallinen määrä. Jaetaan kahteen eri kategoriaan: ehtyviin ja säilyviin. Ehtyvät luonnonvarat vähenevät niitä käytettäessä, kun taas säilyvien luonnonvarojen lähteet ehtyvät käytettäessä, mutta niitä voidaan käyttää uudelleen toisin kuin ehtyviä luonnonvaroja. 

Uusiutuvat energialähteet (eng. renewable energy resources) 

Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Lue lisää energiasta. 

Uusiutuvat luonnonvarat (eng. renewable resources) 

Sellaisia luonnonvaroja, jotka eivät ehdy. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei niitä käytetä enempää kuin ne ehtivät uusitua. 

Uusiutuvuus (eng. renewability) 

Yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista. Tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa. Yritys voi myös valmistamisen ja tuotemyynnin lisäksi myydä muille alaan liittyvää osaamistaan. 

V 

Vaarallinen jäte (eng. hazardous waste) 

Aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 

Vahingonkorvaus (eng. compensation for damages) 

Raha, jonka vahingon aiheuttaja maksaa vahingosta kärsineelle. Ympäristövahingoissa korvauksen saa maanomistaja. 

Vaihto-omaisuus (eng. inventory) 

Tavarat, jotka on tarkoitettu myytäviksi asiakkaille. Vaihto-omaisuutta ovat myös tarvikkeet, joista rakennetaan tuotteita, jotka myydään asiakkaille. 

Valitus (eng. appeal; complaint) 

Henkilön tai yrityksen ei tarvitse tyytyä kaikkiin viranomaisen päätöksiin ja suunnitelmiin, vaan hän voi kertoa, että on tyytymätön ja saada aikaan muutoksen. 

Vapaaehtoiset toimet (eng. voluntary measures) 

Vapaaehtoisilla toimilla viitataan esimerkiksi yritysten tai muiden toimijoiden kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ilman lainalaisia velvollisuuksia. Vapaaehtoiset toimet helpottavat ilmastoystävällisten tuotteiden ja prosessien saatavuutta ja kannustavat kuluttajia ajattelemaan ympäristöystävällisesti, kun he tekevät ostopäätöksiä. 

Varovaisuusperiaate (eng. precautionary principle) 

Antaa oikeuden ryhtyä tiettyihin ympäristöä tai kuluttajia suojeleviin toimenpiteisiin, vaikka tieto ympäristöhaitoista ei ole varmaa, mutta ilmiöt voisivat olla vakavia tai palauttamattomia. Varovaisuusperiaatteen yhteydessä voidaan puhua myös ennalta varautumisen periaatteesta ja riskienhallinnasta. 

Vastuullisuus (eng. responsibility) 

Vastuullinen tuote tai palvelu tarjoaa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia etuja samalla kun se minimoi tuotteen negatiiviset vaikutukset koko elinkaarensa ajan. 

Vastuullisuusmarkkinointi (eng. responsible marketing) 

Läpinäkyvä markkinointitapa, joka tukee yrityksen vastuullisuusstrategiaa ja -toimia. 

Vastuullisuusraportti (eng. responsibility report) 

Kertoo yrityksen olennaisista ympäristöllisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sidosryhmiin ja ympäristöön. 

Vastuullinen sijoittaminen (eng. responsible investing) 

Ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden huomioon ottamista sijoitustoiminnassa samalla kun salkun tuotto- ja riskiprofiilit paranevat. 

Vastuullisuusstrategia (eng. responsibility strategy) 

Kestävän kehityksen kytkeminen osaksi yrityksen strategiaan tai yrityksen kestävän kehityksen strategia. 

Vastuullisuusviestintä (eng. CSR communication; responsibility communication) 

Vastuullisuusviestintä tuo näkyväksi yrityksen yhteiskunnallista ja ympäristön vastuunkantoa. Perustana toimivat yrityksen arvot ja pyrkimys kestävään kehitykseen. 

Vertaiskauppa (eng. consumer-to-consumer, C2C) 

Vertaiskauppa on kuluttajien välistä kaupankäyntiä, joka tapahtuu yleensä verkkoalustoilla tai perinteisillä kirpputoreilla. Vertaiskaupassa kuluttajat myyvät pääosin käytettyä tavaraa toisille kuluttajille. Yleisimmät syyt vertaiskaupankäyntiin ovat vastuullinen kuluttaminen, ekologisuus ja edullisuus.  

Vesijalanjälki (eng. water footprint) 

Tarkoittaa kaiken kulutuksen yhteensä vaatimaa vesimäärää, kun ihmisten suoraan vedenkulutukseen lisätään piilovesi, saadaan vesijalanjälki. Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka paljon elämäntapamme vaatii vettä. Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on lähes neljä tuhatta litraa. Siitä melkein puolet tulee ulkomaisten tuotteiden sisältämästä piilovedestä. 

Kts. ympäristöjalanjälki. 

Vertaileva elinkaariarvio (eng. comparative life cycle assessment) 

Vertailevassa elinkaariarviossa kahden tai useamman tuotteen tai järjestelmän elinkaarta vertaillaan toisiinsa. 

Vertaisvuokraus (eng. private leasing) 

Yksityishenkilö tarjoaa vuokrattavaksi joko suoraan tai välittäjän kautta omistamaansa tuotetta. 

Kts. leasing. 

Viheliäinen ongelma (eng. wicked problem) 

Viheliäinen ongelma on ongelma, jonka ratkaiseminen on erityisen vaikeaa. Viheliäiseen, pirulliseen tai ilkeään ongelmaan liittyy yleensä paljon tekijöitä ja muuttujia, jotka tekevät ongelmasta monimutkaisen. Tällaiseen ongelmaan liittyy usein myös erilaisia arvoja ja näkökulmia ja niitä voidaan luonnehtia avoimiksi ja ajassa muuttuviksi. Viheliäiset ongelmat ovat uniikkeja, jolloin ratkaisumallit eivät ole suoraan siirrettävissä ongelmasta toiseen.  

Viherpesu (eng. green washing) 

Viherpesu tarkoittaa pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa syvemmälle. Sen tarkoitus on puhdistaa mainetta tai ohjata kuluttaja mieltämään palvelu tai tuote vastuulliseksi. 

Vihreä infrastruktuuri (eng. green infrasturcture) 

Vihreä infrastruktuuri lisää kaupunkialueiden ilmastonkestävyyttä ja auttaa kaupunkeja sopeutumaan muuttuvan ilmaston haasteisiin. Vihreä infrastruktuuri sisältää sekä luonnontilaiset alueet, kuten metsät ja purot että rakennetut viheralueet, kuten puistot, viherkatot ja hulevesirakenteet.  

Vihreä investointi (eng. green investment) 

Ilmasto- ja ympäristöystävällisten koneitten, laitteiden tai kiinteistöjen ostaminen tuotantoa varten.  

Vihreä kasvu (eng. green growth) 

Taloudellinen kasvu, joka perustuu vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen. Pyrkimyksenä turvata luonnonvarojen saatavuus, sekä edistää sosiaalista hyvinvointia. 

Vihreä kemia (eng. green chemistry) 

Vihreä kemia pyrkii kehittämään mahdollisimman ympäristöystävällisiä kemiallisia yhdisteitä ja -prosesseja erilaisiin tarpeisiin sekä vähentämään vaarallisten tai haitallisten aineiden käyttöä kemiallisissa tuotteissa tai prosesseissa. 

Vihreä logistiikka (eng. green logistics) 

On yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi.  

Vihreä siirtymä 

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. 

Vihreä sähkö (eng. green electricity) 

Yleisnimitys vähän tai ei lainkaan saastuttaville, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Katso myös uusituvat energialähteet. 

Vihreä talous (eng. green economy) 

Vihreä talous on ympäristön suojeluun tai energiavarmuuteen juurtunutta tuotekehittämistä ja palveluntarjontaa. Tyypillisesti se on vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä. Vihreässä taloudessa siirrytään uudenlaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan, joka tähtää ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen maapallon kantokyvyn rajoissa. Sen odotetaan myös lisäävän oikeudenmukaisuutta, vähentämällä köyhyyttä, ylläpitämällä työllisyyttä ja jakamalla varoja vastuullisesti. 

Vihreät työpaikat (eng. green jobs) 

Työpaikat vihreän talouden päätoimialoilla, jotka edistävät ympäristön suojelua ja/tai energiavarmuutta. 

Kts. vihreä talous. 

Viranomainen (eng. authority; official) 

Henkilö tai toimisto, jolle laki antaa vallan päättää ihmisten asioista, kuten esimerkiksi virkamies, virasto, poliisi, verohallinto tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. 

Virtaama (eng. flow) 

Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä. SI-järjestelmässä virtaaman yksikkö on kuutiometriä sekunnissa eli m3/s. 

Voimassaoloaika (eng. validity period) 

Voimassaoloaika voi liittyä niin lounasseteleihin, lahjakortteihin, elokuvalippuihin kuin sopimuksiinkin. 

Vuorovesienergia (eng. tidal energy) 

Vuorovesienergia eli vuorovesivoima on vuoroveden hyödyntämiseen perustuva energiantuotantomuoto. Tyypillisesti voimalat perustuvat vuoroveden virtausta rajaavaan voimalapatoon, johon on sijoitettu vesiturbiinit. 

Vähennykset (eng. reductions) 

Markkinoiden, yritysten, hallitusten ja yksilöiden prosessit ja teot, jotka tähtäävät esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.  

Vähiten kehittyneet kehitysmaat (eng. least developed countries) 

Maailman köyhimmät maat.  YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) määritelmän mukaan vähiten kehittyneillä kehitysmailla on alhainen tulotaso, heikot ihmisresurssit ja ne ovat taloudellisesti haavoittuvia. 

Y 

Yasso07 -raportointimalli (eng. Yasso07 reporting standards) 

Raportointimalli, joka mittaa maatalouden lyhytaikaisten hiilivarastojen eli kasvintähteiden ja lannanlevittämisen muutosta (satoa ei raportoida). Yasso-mallinnus soveltuu ainoastaan kivennäismaille (ei turvemaille) ja ennustaa orgaanisen aineen hajoamista sen kemiallisen laadun ja ilmasto-olojen perusteella. Yasso ei mallinna maahan päätyvän hiilen määrää. Yasso-mallinnusta hyödynnetään kansallisessa kasvihuonekaasuraportoinnissa. 

Yhdyskuntajäte (eng. municipal solid waste, MSW) 

Tuotteiden loppukulutuksessa yhdyskunnissa syntyvää jätettä, jota syntyy lähinnä kotitalouksissa ja palvelualoilla vastakohtana teollisuusjätteelle, joka syntyy tuotannossa. 

Yhteiskuluttaminen (eng. collaborative consumption) 

Kts. jakamistalous. 

Yhteiskäyttö (eng. communcal use) 

Järjestelmä, joka tarjoaa toisistaan riippumattomille käyttäjille käyttöoikeuden tuotteeseen. Käyttöoikeus voilla maksullista ja palvelu voi olla yritysmuotoista tai yhteisöllistä. Yhteiskäyttö vähentää yksilön tarvetta sitoa pääomaa johonkin tuotteeseen. Esim. autoille on suunniteltu erilaisia yhteiskäyttömahdollisuuksia. 

Yhteyttäminen (eng. photosyntesis) 

Yhteyttämisessä eli fotosynteesissä kasvit muodostavat auringonvalon avulla hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea ilmakehään. Yhteyttäminen on myös ensimmäinen hiiliensidonnan vaihe. Yhteyttämästään hiilidioksidista kasvit käyttävät noin puolet biomassan kasvattamiseen. 

Ylikulutuspäivä (eng. earth overshoot day; overshoot day) 

Laskennallisesti se päivä vuodesta, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.  

Ylijäämä (eng. surplus) 

Ylijäämä on kuntien ja kuntayhtymien, osuuskuntien sekä yhdistysten ja säätiöiden tuloslaskelmissa yritysten tuloslaskelmien voittoa vastaava erä. Ylijäämää syntyy, kun tilikauden tuotot ovat suuremmat kuin kulut. 

Ympäristön arviointi (eng. environmental assesment) 

Maaperän tai rakennuksen historiallisen käytön arviointi, johon kuuluu näytteenotto ja kemiallinen analyysi, jossa etsitään epäpuhtauksia. Tavoitteena on aikaisemmin tapahtuneiden ympäristövahinkojen korjaaminen. 

Ympäristöindikaattori (eng. environmental indicator) 

Suure, joka kuvaa ympäristön tilaa ja sen ominaisuuksia, ja jota käytetään ympäristölaskennassa kuvaamaan toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä sekä auttaa ympäristökuormitusten vertailussa määrällisesti tietyltä aikaväliltä tiettyyn tekijään suhteutettuna. 

Ympäristöjalanjälki (eng. environmental footprint) 

Ympäristöjalanjälki pyrkii yhdistämään elinkaariarvioinnin kuvaamat erilaiset ympäristövaikutukset ja erilaiset jalanjäljet (ekologinen-, hiili- ja vesijalanjäljet) ja toimii tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyyden mittarina. Se toimii myös ympäristötehokkuuden viestinnäntyökaluna muiden mittareiden lisäksi. Lisää jalanjäljistä täältä. 

Ympäristöjärjestelmä (eng. environmental management system)  

Johtamisjärjestelmiä, joilla yrityksen ympäristöasioita hallitaan ja kehitetään järjestelmällisesti.  

Ympäristökädenjälki (eng. environmental handprint) 

Organisaatiot voivat käyttää ympäristökädenjälkiä arvioidakseen myönteisiä ympäristövaikutuksia, joita niiden asiakkaat voivat saavuttaa käyttämällä organisaatioiden tarjoamia tuotteita tai palveluita. Voit tutustua ympäristökädenjälkeen tarkemmin täältä. 

Ympäristömerkki (eng. ecolabel) 

Ympäristömerkin tavoitteena on lisätä puolueetonta tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista sekä ohjata tuotteiden valmistusta ja kulutusta ympäristöä säästävään suuntaan. Ympäristömerkkien avulla yritys voi viestiä kuluttajille tuotteensa kilpailukyvystä ympäristöasioissa. 

Kts. auditointi, sertifikaatti. 

Ympäristömyrkyt (eng. environmental toxins) 

Kemikaaleja, jotka ovat joutuneet ympäristöön ihmisen toiminnan seurauksena ja jotka ovat haitallisia ihmiselle tai eliöille. 

Ympäristövahingon korjaaminen (eng. remediation). 

Saasteiden tai epäpuhtauksien poistaminen maaperästä, pohjavedestä, sedimentistä, pintavedestä tai rakennuksista ihmisten terveyden ja ympäristön yleisen suojelun vuoksi. 

Ympäristövastuu (eng. environmental responsibility) 

Liiketoiminta, joka toimii luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaamiseksi niin, että luonnon kestokyky ei ylity. 

Ympäristön ennallistaminen (eng. environmental restoration) 

Kts. ennallistaminen. 

Ympäristövaikutus (eng. environmental impact) 

Pitää sisällään negatiiviset ja positiiviset ympäristövaikutukset, jotka ynnäämällä saadaan muodostettua nettovaikutus. 

Ympäristövaikutusten arviointi (eng. environmental impact analysis) 

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. 

Yritysvastuu (eng. corporate responsibility) 

Yrityksen tai organisaation vastuu sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Vastuullisessa yritystoiminnassa huomioidaan yrityksen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. 

Yhteiskuntavastuu terminä on sen sijaan yleisempi esimerkiksi julkisten organisaatioiden käytössä. Kestävä liiketoiminta määritellä kolmen kestävyysulottuvuuden, taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen samanaikaisena huomioimisena yrityksen päätöksenteossa. 

Z 

Z-sukupolvi (eng. generation z) 

1996–2010 luvulla syntyneet. Tämä sukupolvi ei tiedä aikaa ennen internetiä ja kännyköitä. 

Zero waste (eng. zero waste) 

Ajatusmalli, jonka keskeisenä näkökulmana on vähentää jätettä ja tavoitella elämäntapaa, jossa ei synny sellaista jätettä, jota ei voisi kierrättää. 

Zeitgeist-liike (eng. zeitgeist movement) 

Zeitgeist-liike on maailmanlaajuinen ruohonjuuritason kansanliike, joka pyrkii ajamaan resurssipohjaista taloutta. Liike on avoin, eikä siinä ole virallisia jäsenyyksiä. Zeitgeist-liike ei pyri tavoitteisiinsa poliittisen toiminnan kautta, vaan yrittää saada ihmiset toimimaan toisin omia näkemyksiään ajamalla. 

Ä 

Älykäs kasvu (eng. smart growth) 

Kaupunki- ja liikennesuunnittelun muoto, jonka tarkoitus on edistää parempaa elämää kaikille. Älykäs kasvu säästää resursseja, suojelee luontoa, vahvistaa paikallisia yrityksiä sekä luo elinvoimaisia lähiöitä hyödyntämällä jo käytössä olevia rakennuksia sekä hyödyntämällä maankäytössä pienempää aluetta, jotta kaikki tarpeellinen olisi kävelymatkan päässä. 

Kiertotalousakatemia tukee yrityksiä vihreässä siirtymässä.

Seuraa somessa

Linkedin Youtube Link

Koulutukset

Korkeakoulut

Ota yhteyttä

Medialle

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kiertotalousakatemia
Novia ammattikorkeakoulu