Kiertotalouteen liittyvää kehitystoimintaa on tarjolla lukuisissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa. Myös käynnissä oleviin projekteihin on mahdollista päästä mukaan. Uusia kiertotalouden projekteja voidaan käynnistää yhdessä korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen projektiasiantuntijat keskustelevat mielellään uusista projekti-ideoista sekä auttavat tarvittaessa yhteisprojektien valmistelussa ja toteuttamisessa.
Hyvä idea linkittyy usein johonkin ajankohtaiseen teemaan ja/tai megatrendiin, kuten esimerkiksi kiertotalouteen, kestävään kehitykseen sekä yrityksen/yhteisön konkreettiseen kehittämistarpeeseen. Idean tulee toteutuessaan synnyttää jotain uutta ja luoda siten lisäarvoa ja osaamista. Hyvä idea voi syntyä hetkessä, joskin usein sen jalostaminen toteuttamiskelpoiseksi projektiksi vaatii aikaa.
Tarvittavat henkilöresurssit ja toteuttajapartnerit kootaan yhteen kehitysidean tunnistamisen jälkeen. Hankeorganisaatio tunnistaa yhdessä projektille soveltuvat rahoitusmallit, jonka jälkeen se muotoilee ideasta projektisuunnitelman ja laskee toteuttamiseen tarvittavan budjetin. Sopivien projektipartnereiden löytäminen voi joskus kestää pitkäänkin. Korkeakoulut etsivät jatkuvasti uusia projekti-ideoita ja -kumppaneita .
Projektisuunnitelma ja budjetti toimivat lähtökohtana rahoituksen hakemiselle. Tässä kohdassa rahoitukseen liittyvät erityisehdot voivat vaikuttaa projektin painopisteisiin, tavoitteisiin ja tuloksiin. Rahoitushakemuksen kirjoittaminen ja jättäminen rahoittajalle voi viedä muutamista viikoista muutamaan kuukauteen, joten jos rahoitushaku on jo auki, saatat olla liian myöhässä. Rahoitushakemuksen jättäminen päättää projektin valmisteluvaiheen, joka usein tehdään omalla riskillä. Suuriin kansainvälisiin EU-projekteihin on mahdollista saada valmistelutukea maakuntaliitoilta tai Business Finlandilta.
Rahoituspäätöksen saaminen voi usein kestää jopa muutamia kuukausia rahoitushakemuksen jättämisestä. Projekti käynnistyy myönteisen rahoituspäätöksen tultua, ja se toteutetaan projektisuunnitelman mukaisesti. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektien kesto vaihtelee vuodesta kolmeen vuoteen, joskin suuremmat kansainväliset projektit saattavat kestää pidempäänkin. Projekteille myönnettävän rahoituksen suuruus riippuu paitsi rahoittajasta myös tarkoituksesta ja tavoitteista. Pääsääntöisesti julkiset rahoittajat kattavat 50-80 % projektin kuluista tositteita vastaan. Suuremmissa projekteissa edellytetään tilintarkastusta, jolle on varattava myös oma osuutensa hankkeen budjetista. Yrityksille myönnettävät rahoitukset ovat usein lainamuotoisia, tai sitten ne lasketaan yritystueksi, joiden myöntämistä ohjaavat muun muassa Euroopan unionin komission päätökset.
Kiertotalous yhdessä digitalisaation kanssa on tunnistettu yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla sen odotetaan luovan uusia työpaikkoja Eurooppaan ja kasvattamaan EU-alueen taloudellista hyvinvointia. Kiertotalouden edistämiseen tähtääviä projekteja varten on olemassa useita eri rahoitusinstrumentteja, joiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Varsinkin Euroopan unioni on on ollut aktiivinen luodessaan uusia rahoitusinstrumentteja, joilla pyritään vauhdittamaan kiertotalouden omaksumista Euroopan unionin talousalueella toimivissa yrityksissä. Myös Suomen valtiolta on mahdollista saada investointitukea kiertotalouden edistämiseen.